Lastensuojelu voi olla rempallaan muuallakin – kuntien erot suuria

Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtajan arvion mukaan Vantaan lastensuojelun ylikuormitus voi olla todellisuutta muuallakin.

Helsingin Sanomien mukaan Vantaalla lastensuojelu on pahoin ylikuormittunut. Lastensuojelun työntekijöiden mukaan noin kaksisataa lasta ei ole kenenkään työntekijän vastuulla.

Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen muistuttaa, että Suomessa lastensuojelu on rakentunut hyvin kuntakohtaisesti.

– Meillä on kuntia, jossa on samankaltaisia pulmia lastensuojelussa kuin Vantaalla, mutta sitten on myös kuntia, jotka ovat onnistuneet löytämään keinot järjestää lastensuojelun keinot niin, että vastaavia tilanteita ei ole syntynyt.

Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että Vantaalla jopa kahdellasadalla lastensuojelun piirissä olevalla lapsella ei ole lain vaatimaa asiakassuunnitelmaa tai se on vanhentunut.

Lastensuojelua koskeva laki uudistettiin

Sosiaalihuoltolaki uudistettiin noin vuosi sitten. Lakimuutos siirsi lastensuojelun painopostettä ennaltaehkäisevään työhön. Hanna Heinosen mukaan tämä on saattanut monessa kunnassa jopa vähentää tarvetta varsinaisiin lastensuojelutoimiin.

Lain tavoitteena on, että lapset ja perheet saavat entistä aikaisemmin tarvitsemansa tuen. Apua ja tiettyjä palveluja saadakseen ei tarvitse olla myöskään lastensuojelun asiakkaana, Heinonen kertoo.

– Eli käytännössä tavoitellaan tilannetta, jossa se lapsiperheiden arjen kuormittuneisuus, joko hetkellinen tai vähän pidempi, saisivat tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä tuki voi olla kotipalvelua tai jotain muuta tukea, jotta he eivät tarvitsisi lastensuojelun asiakkuutta saadakseen näitä palveluita.

– Tällöin lastensuojelussa olisivat ne, jotka ovat vielä vaikeammassa tilanteessa, eli tarvitsevat lastensuojelun viimesijaista tukea, kertoo Heinonen lain tavoitteista.

Säästöpaineet koskevat lastensuojeluakin

Kuntien leikatessa ja säästäessä on fakta, että myös lastensuojelua koskevat samat säästöpaineet kuin muitakin aloja. Heinosen mukaan kunnilla menee resursseja erityisesti sijaishuoltoon.

– Mutta samalla pitäisi nähdä se, että investointi näihin lapsiin ja nuoriin on investointi tulevaisuuteen. Se, että me järjestämme hyvin lastensuojelun, tarkoittaa sitä, että ne lapset ja nuoret, jotka ovat sinne sijoitettu ja heidän perheensä pystyvät jatkossa elämään täyspäiväistä arkea. Tällöin he eivät välttämättä tarvitse vielä suurempaa korjaavia palveluita, jotka taas kasvattaisivat kustannuksia, Heinonen sanoo. 

Lue myös:

    Uusimmat