Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa piilotellaan

Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa piilotellaan, mikä vaikeuttaa pahoinpitelyjen selvittämistä.

Tampereella kokoontuvan nuoriso-oikeusseminaarin mukaan kynnys ilmoittaa viranomaisille lasten pahoinpitelystä on korkea. Vuosittain poliisin tietoon tulee 2000 lasten pahoinpitelyä, joissa kuolee 5-7 lasta.

Tutkimustietoa lapsiin kohdistuvasta väkivallasta on vähän, mikä vaikeuttaa arvioita piilottelun takana olevasta todellisuudesta. Lasten turvallisuuteen liittyvässä nuoriso-oikeusseminaarissa puhuneen Lastensuojelun keskusliiton tutkijan Heikki Sariolan mukaan ensimmäinen aikuisille suunnattu asennekysely tehtiin vuonna 1981. Tuolloin vielä 47 prosenttia aikuisista hyväksyi ruumiillisen kurituksen. Lastensuojelulaki tuli voimaan vuonna 1984, minkä jälkeen tutkimuksia on tehty kolme, viimeisin viime vuonna. Tuolloin kurituksen hyväksyvien naisten osuus oli 23 ja miesten 36 prosenttia.

Sariola toteaa, että kasvatuksella perusteltu kuritus on vanha traditio, joka on murtumassa. Vaikka sanaa ruumiillinen kuritus on käytetty näissäkin tutkimuksissa, Sariola neuvoo olemaan käyttämättä sitä. Oikea termi on lapseen kohdistuva väkivalta.

Tietoa suoraan lapsilta

Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä aikuisten asenteeseen, mutta syksyllä tutkimussuunnassa on tulossa käänne. Poliisiammattikorkeakoulu ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ovat juuri käynnistämässä lapsille suunnattua kyselytutkimusta, jossa kysytään heidän kokemuksistaan. Tutkimus aiotaan toistaa tulevaisuudessa.

Tutkimus tehdään koululaiskyselynä 9.-luokkalaisille eli 15-16-vuotiaille nuorille. Mahdollisesti tutkimuskysely tehdään myös nuoremmille, 11-12-vuotiaille.

Lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aula pitää tutkimusta hyvänä uutisena. Aulan mukaan kysely on ainoa tapa hankkia tietoa, kun lapsiin kohdistuva väkivalta on muuten kätkettyä ja vaiettua. Hän muistuttaa, että uudistettu lastensuojelulaki tulee voimaan ensi vuoden alussa. Aula on huolissaan kuntien sosiaalitoimen ja poliisin resursseista lain toteuttamiseen.

Poliisina ja väkivaltarikostutkijana toiminut ylikonstaapeli Anneli Aunola tunnustaa tämän ongelman myös. Hän ennustaa lapsiin liittyvien poliisitutkintojen lisääntyvän ensi vuonna. Tilanne kehittyy kuitenkin parempaan suuntaan, sillä laki velvoittaa viranomaiset tiiviimpään yhteistyöhön.

Paljon edistystä 50 vuodessa

Juha Kääriäinen Poliisiammattikorkeakoulusta kertoo, että tämän hetken tiedot pohjaavat pääasiassa poliisin rikosilmoituksiin ja tutkimuksien tiedonmuruihin.

- Kuva on suhteellisen lohdullinen, eli olemme menossa aiempaa parempaan suuntaan, summaa Kääriäinen.

Lasten väkivaltaiset kuolemat ovat vähentyneet radikaalisti viimeisen 50 vuoden aikana.

- Alle 1-vuotiaita surmattuja lapsia oli 1950-luvun alkupuolella vuosittain alle 15, kun nykyään sen ikäisiä kuolee vuosittain keskimäärin kaksi, kertoo Kääriäinen.

Väkivallan takia alle 15-vuotiaita lapsia kuoli 1950-luvulla vuosittain kymmeniä, mutta tarkkaa tilastoa ei ole. Kääriäisen arvio tutkimuksiin perustuen on reilut 70, Heikki Sariola puolestaan arvioi luvun puolet pienemmäksi.

Perheväkivalta kohdistuu ajateltua useammin lapseen

Tutkija Heikki Sariola Lastensuojelun keskusliitosta moittii, että lapsiin kohdistuva väkivalta on jäänyt muiden aiheiden jalkoihin.

- Viime aikoina on kiinnitetty huomiota erityisesti naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lapsiin kohdistuvaan seksuaaliseen väkivaltaan, mutta ilmeisesti vähemmän dramaattinen lapsiin kohdistuva väkivalta on jäänyt sivuun, Sariola provosoi.

Parisuhdeväkivaltaan erikoistunut tutkija, terveystieteiden tohtori Aune Flinck on samaa mieltä, mutta muistuttaa, ettei näitä kahta muutakaan väkivallan muotoa voi vähätellä.

Flinckin mukaan lapsiin kohdistuva väkivalta liittyy hyvin usein perheväkivaltaan. Väkivaltaa on myös se, että lapsi joutuu näkemään vanhempien välistä väkivaltaa, ja toisinaan lasta käytetään vanhempien välisen väkivallan välineenä. Flinckin mukaan erotilanteet ovat alttiita tällaiselle lapsen kohtelulle.

Flinckin mukaan on erittäin tärkeää lasten kannalta, etteivät he joudu vanhempien välisen manipuloinnin, syyttelyn tai koston kärsijöiksi. Onnistuneessa perheväkivallan sovittelussa voidaan edistää lapsen tervettä kehitystä esimerkiksi parantamalla perheenjäsenten suhteita ja antamalla lapselle kuulluksi tulemisen kokemuksia.

(MTV3-STT)