Lapsiasiavaltuutettu: Pojat joutuvat tyttöjä useammin väkivallan kohteeksi – "Poikien oletetaan sietävän sitä"

2:14
MTV kävi läpi kouluterveyskyselyn tulokset: Teinityttöjen huoltajien taholta kokema henkinen ja fyysinen väkivalta kasvussa

Lapsiasiavaltuutettu kertoo MTV Uutisille, että kuritusväkivalta on viime vuosina ollut kasvussa Suomessa ja että pojat joutuvat määrällisesti useammin väkivallan kohteeksi kuin tytöt.

MTV Uutiset kertoi aiemmin kouluterveyskyselyn tuloksista, joista oli nähtävissä kasvua tyttöjä kohtaan tapahtuvassa kotiväkivallassa.

Vaikka kyselyssä väkivalta tyttöjä kohtaan näyttää lisääntyneen, myös poikauhreja on paljon. Tytöt raportoivat poikia useammin heihin kohdistuvasta väkivallasta, kertoo asiantuntija.

– Useat lähteet osoittavat, että kodeissa on koronan aikana koettu enemmän kireää ilmapiiriä ja myös fyysistä väkivaltaa, mikä on näkynyt poliisien hälytystehtävissä ja turvakodeissa. Tämä on varmasti heijastunut tyttöjen kokemaan henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan. Asia on herättänyt huolta kuitenkin jo ennen koronaa, sillä tytöt raportoivat poikia useammin heihin kohdistuvasta väkivallasta.

– Todennäköisesti tyttöjen on helpompi puhua kaltoinkohtelusta ja he myös kokevat kodin ilmapiirin poikia kielteisemmin. Mielenterveyden ongelmat, kuten masennus ja ahdistus, ovat tilastollisesti yleisempiä tytöillä, eli kielteisten kokemusten kehä tiivistyy helposti, toteaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.  

"Pojat ovat väkivallan uhreja useammin kuin tytöt niin pienenä kuin teini-iässä"

Kehitys ei koske pelkästään tyttöjä.

– Tilastokeskuksen mukaan sekä tyttö- että poikauhrien lukumäärät ovat kasvaneet. Tyttöjen on usein helpompi kertoa heihin kohdistuneesta väkivallasta, kun taas poikien oletetaan sietävän sitä. Kuitenkin pojat ovat väkivallan uhreja määrällisesti useammin kuin tytöt niin pienenä kuin teini-iässä.  

Pahoinpitelyrikokset 2009-2020, uhrina poika:

200920102011201220132014201520162017201820192020
0 - 4v

Uhrien lukumäärä

161

207

278

326

314

311

426

420

448

470

466

427

5 - 9v

Uhrien lukumäärä

368

419

554

684

538

660

933

922

1000

989

1247

1108

10 - 14v

Uhrien lukumäärä

1020

1140

1327

1249

1145

1103

1289

1499

1606

1433

1905

1708

15 - 17v

Uhrien lukumäärä

1566

1614

1768

1483

1286

1142

1070

1275

1273

1227

1172

1299

Yhteensä311533803927374232833216371841164327411947904542

Pahoinpitelyrikokset 2009-2020, uhrina tyttö:

200920102011201220132014201520162017201820192020
0 - 4v

Uhrien lukumäärä

110

152

175

262

226

209

293

302

270

305

319

316

5 - 9v

Uhrien lukumäärä

156

223

263

407

354

366

480

474

482

525

628

582

10 - 14v

Uhrien lukumäärä

464

550

637

604

597

499

641

748

740

758

780

838

15 - 17v

Uhrien lukumäärä

780

839

1041

808

818

682

690

771

765

716

693

683

Yhteensä

151017642116208119951756210422952257230424202419

Pahoinpitelyrikokset 2009-2020, uhrit yhteensä (pojat ja tytöt):

200920102011201220132014201520162017201820192020
0 - 4-v

271

359

453

588

540

520

719

722

718

775

785

743

5 - 9-v

524

642

817

1091

892

1026

1413

1396

1482

1514

1875

1690

10 - 14-v

1484

1690

1964

1853

1742

1602

1930

2247

2346

2191

2685

2546

15 - 17-v

2346

2453

2809

2291

2104

1824

1760

2046

2038

1943

1865

1982

Yhteensä

462551446043582352784972582264116584642372106961

"Pojat piilottamaan heihin kohdistuvaa väkivaltaa"

Niin mikä oikeastaan poikien tilanne on?

– Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden valossa pojat joutuvat tyttöjä useammin väkivallan kohteeksi. Kouluterveyskyselyssä he kuitenkin raportoivat tästä tyttöjä harvemmin. Pojat todennäköisesti joutuvat sinnittelemään maskuliinisten rooliodotusten paineessa ja piilottamaan heihin kohdistuvaa väkivaltaa. Tämä on todella huolestuttava ilmiö.

Miksi pojat eivät korostu kouluterveyskyselyssä tyttöjen tavoin?

– Pojilla saattaa olla käsitys, että väkivallasta puhuminen tai sen kokeminen häiritseväksi on epämiehekästä ja heikkoa. Miesten maailmassa avun pyytäminen voidaan leimata heikkoudeksi.

Kuinka vakava tilanne on?

– Lapsiin kohdistuva väkivalta on aina vakavaa ja täysin tuomittavaa. Suomella on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen sopimusvaltiona velvollisuus estää lapsiin kohdistuva väkivalta ja puuttua siihen välittömästi.

Kouluterveyskyselyn tulokset ovat karuja. Onko Suomen väkivaltatyössä epäonnistuttu?

– Luvut kertovat siitä, että piilossa ollut ilmiö tulee näkyväksi. Se on myönteistä. On hyvä, että lapset ja nuoret uskaltavat kertoa väkivallasta ja hakea apua. Meidän on kuitenkin tehtävä paljon työtä, jotta asenteet väkivaltaa kohtaan muuttuvat ehdottoman kielteisiksi ja lapsiin kohdistuva kurittaminen ja alistaminen tuomitaan yhteisesti.

"Kuritusväkivallan käyttö on lisääntynyt viime vuosina"

Pekkarinen kertoo, että väkivalta on erityisen haitallista myös siksi, että väkivaltaa kokeneet lapset turvautuvat siihen muita herkemmin myös itse. Siis myös tullessaan itse vanhemmiksi. 

– Tutkimuksissa on todettu, että peräti kuusi prosenttia suomalaisäideistä on kohdistanut lapseensa vakavaa väkivaltaa kuluneen 12 kuukauden aikana. Kuritusväkivallan käyttö on myös lisääntynyt viime vuosina. Tuoreimmassa Lastensuojelun Keskusliiton selvityksessä 44 prosenttia vastaajista oli käyttänyt itse jotain kuritusväkivallan muotoa. Erityisesti kovakouraisen kiinni tarttuminen tai retuuttaminen olivat selvityksen perusteella lisääntynyt viime vuosina, ja jopa 32 prosenttia vastaajista vastasi tehneensä sitä usein tai joskus.

Suomi on väkivaltainen maa 

Onko väkivalta syvässä meidän kulttuurissamme?

– Suomi on väkivaltainen maa ja myös ankarat kasvatusasenteet ovat yleisiä – väkivaltaa myös ihannoidaan. Tämä aiheuttaa haittaa kaikille: miehille ja naisille, tytöille ja pojille sekä sukupuolivähemmistöihin kuuluville. Väkivallan kulttuurista tulee pyrkiä eroon kaikin keinoin, jotta kukaan ei joutuisi väkivallan uhriksi.

Mitä tilanteen kääntämiseksi pitäisi tehdä?

– Suomessa tulisi vahvistaa väkivallan vastaista työtä niin kodeissa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa kuin työpaikoilla. Lapsille ja heidän vanhemmilleen tulee antaa tunnetaitokasvatusta ja empatiataitoja tulee tukea. Väkivallan ihannointi tulee lopettaa ja ymmärtää, että myös väkivalta viihteenä edesauttaa väkivaltaisen kulttuurin hyväksymistä. Väkivalta tulee aina käsitellä rikoksena ja sekä uhreille että tekijöille tarjota tukea väkivallan loppumiseksi.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja