Länsi on aliarvioinut Venäjän kykyä ohjusiskuihin – tutkija Ilmari Käihkö sanoo hyökkääjän voimien vahvistuneen myös rintamalla

Venäjä jatkoi torstaina ohjusiskuja eri puolilla Ukrainaa. Tiedot ammuttujen ohjusten ja lennokkien määrästä ovat osin ristiriitaisia. Ukrainan presidentin neuvonantaja kertoi ensin, että ohjuksia olisi ammuttu 120, mutta myöhemmin maan asevoimat puhui 69:stä ohjuksesta. Asevoimat kertoi torjuneensa ohjuksista 54. 

Lue lisää: Video näyttää, kuinka ohjuksia torjutaan Kiovan yllä – Venäjä hyökkää useasta suunnasta risteilyohjuksilla Ukrainaan

Iskut kohdistuivat muun muassa pääkaupunki Kiovaan, Harkovaan ja Lviviin. Ukrainan energiaministeri kertoo, että Venäjän ilmahyökkäykset vahingoittivat "jonkin verran" Ukrainan sähköntuotantolaitoksia ja sähköverkkoa ilmatorjunnasta huolimatta.

Vieraileva tutkija Ilmari Käihkö Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista muistuttaa rintamalinjat ovat pysyneet paikoillaan viikkokausia.

– Venäjä joutuu näyttämään omilleen, että edes jotain edistystä tapahtuu sodassa. Jos se ei pysty siihen rintamalla, niin tämä on keino, jota Venäjä pystyy käyttämään. He toivovat, että Ukrainan moraali murtuisi, talous romahtaisi ja että lännessä pohdittaisiin Ukrainan tukemisen järkevyyttä. Mikään näistä ei ole tosin vielä tapahtunut.

Ohjusiskut jatkuvat

Käihkön mielestä lännessä on ainakin jossain määrin aliarvioitu Venäjän kykyä jatkaa ohjusiskuja. Epävarmuutta on ainakin siitä, miten paljon ohjuksia maalla on, miten paljon se pystyy niitä tuottamaan ja mistä se voisi hankkia ohjuksia lisää. Iskuja on tehty säännöllisesti ja Käihkön mukaan niiden jatkuminen on oletettavaa.

Kovia taisteluja käydään myös Itä-Ukrainassa Bahmutin ja Kreminnan kaupungeista. Käihkö sanoo, että kumpikin osapuoli tarvitsee nyt kipeästi voittoja. Bahmutissa on hänen mukaansa kyse myös Venäjän sisäpolitiikasta.

– Wagner-palkkasotilasryhmä haluaa siellä osoittaa, että Venäjän asevoimat ei ole kykenevä suoriutumaan sodasta. Ukrainalle Kreminna olisi tärkeä, jotta se pääsisi etenemään Lysytsankskin ja Sjeverodonetskin suuntaan etelään. Ukrainalle rintamalinjan jähmettyminen olisi erityisen epäedullista tässä vaiheessa.

Liikekannallepanolla sotilaallista merkitystä

Venäjän syksyllä aloittaman osittaisen liikekannallepanon vaikutusta sotaan on arvuuteltu. Maa on saanut tähän mennessä käyttöön noin 100 000 sotilasta, mikä ei voi olla näkymättä. Käihkön mukaan ukrainalaiset eivät ole missään vaiheessa aliarvioineet liikekannallepanon merkitystä.

– Keskusteluissa ukrainalaisten kanssa tulee selväksi, että vastapuoli on vahvistunut. Rintamalinja on lyhentynyt marraskuun jälkeen ja siellä on joukkoja enemmän kuin ehkä koskaan. Jos Venäjä pystyy tuplaamaan joukkonsa, sillä tulee olemaan sotilaallista merkitystä. He pystyisivät antamaan joukoille lepoaikaa tavalla, johon Ukraina ei pysty.