Näin Venäjä pyrkii tyrehdyttämään länsimaiden tuen – sotilasprofessori: "Tähän juuri Putin ehkä nyt luottaa"

Sotilasprofessori, everstiluutnantti Markku Palokangas kertoo Viiden jälkeen -ohjelmassa, että vastahyökkäys on useiden kymmenien operaatioiden sarja.

– Sellainen odotusarvo, että jotain tapahtuu hyvin nopeassa ajassa on harhainen. Kaikkialla rintamilla taistellaan, ja onnistumisia on muun muassa Hersonin ja Bahmutin suunnalla. 

Ukraina tavoittelee vastahyökkäyksellään Venäjän asevoimien poisajamista Itä-Ukrainasta, Krimille johtavalta maa-alueelta ja Krimin niemimaalta. Ukrainan lähitavoite, Venäjän asevoimien maayhteyden katkaiseminen Krimille, on ollut työn ja tuskan takana. 

– Saavutetaanko nämä tavoitteet tänä vuonna, sitä on vaikea sanoa, Palokangas toteaa. 

Wagner aiheuttaa hämmennystä 

Viime aikoina on uutisoitu Wagner-joukkojen kerääntymisestä Valko-Venäjällä lähelle Puolan rajaa. Tämän tarkoituksena on Palokankaan mukaan hämmennyksen aiheuttaminen Puolassa ja Liettuassa: Nato-maissa, jotka ovat myös Ukrainan tärkeitä tukijoita.

– Tietysti se pistää aina miettimään, että Puola ja Liettua ovat Nato-maita, ja jos tilanne siellä johtaa taisteluihin, sillä voi olla suurempiakin vaikutuksia. 

Wagnerin joukkoja on kerääntynyt Venäjälle kuuluvan Kaliningradin ja Valko-Venäjän välillä sijaitsevan kapean, niin kutsutun Suvalskin käytävän alueelle. Palokankaan mukaan Venäjä toki haluaa luoda jonkinlaisen yhteyden Kaliningradiin Valko-Venäjän avulla, muttei usko, että tämä johtaisi nyt sotilaalliseen konfliktiin. 

– Se, että siellä lähdettäisiin sotimaan, tuntuu vielä aika vaikealta nähdä. Mutta tällaista pientä hämmentämistä ja informaatiovaikuttamista tullaan varmasti näkemään koko ajan. 

Lue myös: Puola huolissaan: Kreml koordinoi taas hyökkäyksiä Valko-Venäjän-rajallemme – "Väkivalta sotilaita ja rajavartijoita kohtaan on kasvanut"

Ukraina riippuvainen tuesta

Ukraina on sotilasprofessorin mukaan pitkälti, jos ei lähes täysin, riippuvainen länsimaisen yhteisön tuesta. Ukraina tarvitsee rahaa, aseita, ampumatarvikkeita ja humanitääristä tukea. 

– Tähän juuri Putin ehkä nyt luottaa, että kun sotaa pitkitetään Venäjän toimesta, niin jossain vaiheessa tuki hiipuu. 

Venäjällä on ollut aikaa valmistautua Ukrainan vastahyökkäykseen. Tämän se on tehnyt linnoittamalla useita peräkkäisiä linnoitusketjuja, sekä miinoittamalla. Ukrainan puolustusministeri onkin ilmoittanut, että Ukraina on tällä hetkellä maailman miinoitetuin maa. 

– Tällä Venäjä pyrkii tietysti siihen, että Ukraina ei pääse vastahyökkäyksillään etenemään. Se hidastuu, joukko kuluu, ja se vaatii taas entistä enemmän voimaa, Palokangas selittää. 

Lue myös: Kamera tallensi: Ukrainan joukot tuhoavat kaksi venäläistä tankkia ja vaurioittavat kahta muuta – "Vihollinen tuhotaan systemaattisesti"

Sota levinnyt myös Venäjälle

Ukraina on puolestaan laajentanut sodankäyntiään Venäjän puolelle. Toistuvilla lennokki- ja ohjusiskuilla se on tehnyt iskuja niin Kertschinsalmen sillalle kuin Moskovaankin. 

– Viesti on, että Venäjä pyritään saamaan ymmärtämään, että heidän ilmapuolustuksensa ei toimi. Se, että isketään Kertschinsalmen sillalle, joka on elämänlanka Krimin niemimaalle ja siksi strateginen kohde, on automaattisesti yksi maali Ukrainalle. Ukraina on osoittanut, että se kykenee siihen. 

Venäjän retoriikka ja puheet Suomea kohtaan ovat myös koventuneet viime aikoina. Palokankaan mukaan tälläkin pyritään vaikuttamaan suomalaisten mielipiteisiin ja Ukrainalle annettavan tuen vähentämiseen. 

– Mutta osin tämä narratiivi jota Kremlistä nyt kuullaan on myös suunnattu Venäjän kansalle. Eli pyritään vaikuttamaan Venäjän kansalaisiin, että Suomi ei enää olekaan hyvä maa, tai että suomalaiset eivät ole meidän ystäviämme. Informaatiovaikuttamista parhaimmillaan, tai pahimmillaan, hän toteaa. 

Lue myös: Venäjä iski yöllä taas ”turvasatamana” pidettyyn Lviviin – Ukrainan presidentin kansliapäällikkö vannoo, ettei taistelutahto murru