Lakivaliokunnan pj: Vasta-aloitteista uhkana tulla loputon suo

Homoavioliitot mahdollistava lainmuutos meni eduskunnassa viime talvena läpi samaten kansalaisaloitteen pohjalta.

Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) pitää kansalaisaloitteita hienona ja hyvänä vaikutuskeinona.

Tolvanen vakuuttaa, että tasa-arvoisen avioliittolain kumousaloite saa "asiallisen ja arvokkaan käsittelyn", mikäli se eduskunnan käsittelyyn tulee, kun kannattajalista on tarkastettu.

Hän kuitenkin toteaa, että kansalaisaloitelakia pitää tarkastella uudelleen tulevan talven aikana vasta-aloitteiden osalta, kuinka niitä voi ja saa tehdä.

– Ettei tule loputonta suota, että tulee vasta-aloitteen vasta-aloitetta, kansanedustaja sanoo.

Tolvanen pitää yleisellä tasolla lainsäädännössä yhtenä tärkeänä asiana sen ennakoitavuutta, eivätkä lait saisi aina muuttua. 

Tilanne on hankala

Kansalaisaloite

• Kansalaisaloitteella ehdotetaan uutta lakia, muutosta olemassaolevaan lakiin tai olemassaolevan kumoamista.  
• Aloite etenee eduskuntaan, jos se kerää vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa.  
• Aloitteen voi tehdä äänioikeutettu Suomen kansalainen.  
• Kansalaisaloite otettiin käyttöön maaliskuussa 2012.

Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio pitää mahdollisena, että toisilleen vastakkaisia kansalaisaloitteita tulee jatkossakin eduskunnan käsittelyyn.

– Tilanne on hankala. Lainsäädännön vaiheessa ei tätä ehkä mietitty, Raunio sanoo.

Professori kuitenkin arvioi, että toisensa kumoavien kansalaisaloitteiden kieltäminen lailla voi olla yhtä hankalaa.

Raunio ei usko, että tasa-arvoisen avioliittolain kumousaloite hyväksyttäisiin eduskunnassa.

– En pidä lainkaan todennäköisenä, että se menisi läpi. Suomessa on totuttu järjestelmään, jossa jos tehdään päätös, niin se on pidemmän aikaa sitova. 

Kansalaisaloitteet voimaannuttavat

Tasa-arvoinen avioliitto ainoa hyväksytty

• Aloitteita on laitettu kansalaisaloite.fi-palvelussa vireillä yhteensä 386, joista seitsemän on toimitettu eduskuntaan.  
• Ensimmäinen eduskunnan käsittelyyn edennyt aloite käsitteli turkistarhauksen lakkautusta. Aloite hylättiin.  
• Ainoa eduskunnasta läpi mennyt kansalaisaloite koski tasa-arvoista avioliittolakia, joka hyväksyttiin aloitteen pohjalta viime talvena.  

Raunion mukaan kansalaisaloitteet jakavat niin tutkijoiden kuin poliitikkojen mielipiteitä.

– Yksi tulkinta on, että kun lapsi käyttäytyy huonosti, niin ostetaan hänelle uusi lelu, että hän rauhoittuu. Toinen tulkinta on, että aloite voimaannuttaa kansalaisia tarjoamalla heille vaihtoehtoisen vaikutuskanavan politiikkaan, Raunio pohtii.

Raunio arvioi, että kansalaisten voimaannuttaminen on toteutunut.

– Kansalaisaloitejärjestelmä on selkeästi saanut kansalaisia liikkeelle eri asioiden puolesta tai vastaan.

Professori korostaa myös, että kansalaisaloitteet itsessään ovat saaneet paljon medianäkyvyyttä.