Valmisteilla oleva eläinlakimuutos on säikäyttänyt eläinsuojelijat. Maa- ja metsätalousministeriö rauhoittelee, ettei löytöeläinten laboratoriotutkimukseen liittyvän lakimuutoksen tarkoitus ole se, että lemmikit päätyisivät lääke- tai meikkitutkimuksiin.
Uusi koe-eläinlaki sallii löytöeläinten käytön koe-eläiminä, ja Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY pelkää karanneiden lemmikkieläinten päätyvän koe-eläimiksi.
Ministeriön mukaan lakimuutoksella halutaan pääasiassa varmistaa mahdollisuus tutkia esimerkiksi citykanien tai villikissojen sairauksia tai käyttäytymistä.
Voimassaolevan lain mukaan eläinkokeena ei pidetä eläintautitilanteen seurantaa, johon kuuluu esimerkiksi näytteenotto eläimestä. Näissä tutkimuksissa voi tällä hetkellä tarvittaessa käyttää myös irrallaan tavattuja kotieläimiä. Uuden lain myötä siihen tarvitaan erillinen lupa.
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen pelkää lakimuutoksen olevan paluu menneille vuosikymmenille, jolloin varastettuja eläimiä myytiin laboratorioihin.
– Aikanaan saatiin sellainen lakimuutos, että Suomessa ei ole voinut käyttää irrallaan tavattuja koiria ja kissoja eläinkokeissa. Eläimet pitää olla kasvatettu koe-eläinkäyttöä varten, eikä niitä ei voi ostaa laboratorion ovelta. Uuden lain myötä laboratorioihin voi päätyä eläimiä keneltä tahansa kasvattajalta, trokarilta, jopa kadulta, sanoo Luukkainen.
Lakimuutosta maa- ja metsätalousministeriössä valmistellut eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola pitää pelkoa aiheettomana.
– Ensinnäkin koe-eläimiä ei osteta suoraan ovelta. Uuden lainkaan myötä ei voi testattavaksi ottaa mitä tahansa löytöeläintä, vaan erillinen lupalautakunta harkitsee tarkoin onko perusteita sille, että esimerkiksi villikissaa käytetään koe-eläimenä, vai onko koe mahdollista tehdä eläimellä, joka on varta vasten kasvatettu laboratoriokokeita varten, sanoo Pullola.
"Löytöeläimillä ei testata meikkejä"
Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Pullola painottaa, ettei löytöeläimiä voi käyttää esimerkiksi meikkien testaukseen.
– Uuden lain myötä villikissoja voi käyttää vain niihin tutkimuksiin, jotka kohdistuvat nimenomaan villikissoihin. Niillä ei voida testata esimerkiksi uusia lääkkeitä tai kemikaaleja, joita voidaan testata myös laboratorioeläimillä.
Pullolan mukaan esimerkiksi seurantapannan laittaminen villikissalle vaatii uuden lain mukaan luvan, koska villiintyneen eläimen kiinniotto ja pelkän seurantapannan asettaminen aiheuttaa sille yleensä neulanpistoon verrattavaa kärsimystä, mikä on eläinkokeeksi määrittelyn raja.
Villikissoja seuraamalla voidaan tutkia myös niiden ekologisia vaikutuksia, esimerkiksi kuinka paljon ne syövät pikkulintuja.
– Jos poikkeusmahdollisuutta ei sisällytettäisi lakiin, olisi villikissojen käyttö tutkimuksissa mahdollista vain niin, että eläimiä seurataan luonnossa ilman kiinni ottamista tai mahdollisia veri- ja muita näytteitä otetaan vain lopetetuilta eläimiltä, Pullola sanoo.
Sirullista kissaa ei tutkita ilman lupaa
Jos villikissalta löytyy siru, ei kissaa voi lain uudistuksen jälkeenkään käyttää koe-eläimenä ilman omistajan lupaa.
Eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola sanoo, että löytökoiran kohdalla syy tehdä eläinkokeita voi olla esimerkiksi geenikartoitus.
– Nyt jo ihmisten lemmikkikoirilta kerätään luvan kanssa verinäytteitä tieteellistä tutkimusta varten, kun selvitetään esimerkiksi perinnöllisiä sairauksia. Laboratoriokoirilta ei saada sitä tietoa mitä kotikoirilta saadaan.
EU:n koe-eläindirektiivien mukaan uudistettu koe-eläinlaki on eduskunnan käsittelyssä, ja sen on tarkoitus tulla voimaan pian, mahdollisesti vielä tämän kevään aikana.