Vammaisen henkilön oikeus palveluihin voi heikentyä, jos hallituksen muutosesitykset vammaispalvelulakiin menevät läpi, pelätään vammaisten etujärjestöissä.
Hyvinvointialueiden säästöpaineiden epäillään myös voivan vaikuttaa päätöksiin, kun arvioidaan, onko kyseinen henkilö oikeutettu vammaispalvelulain tarjoamiin palveluihin vai ei.
Pirkko Mahlamäellä on synnynnäinen liikuntavamma. Tämän takia hän tarvitsee henkilökohtaisen avustajan lähes kaikissa arjen toimissa. Kirjoista pitävä Mahlamäki vierailee mielellään Helsingin keskustan kirjakaupoissa.
– Aikaisemmin kävin kerran viikossa, nyt käyn kerran kahdessa viikossa tai kuukaudessa, kertoo Mahlamäki MTV Uutisille.

Lakiuudistuksen pitää taata palvelut vammaisille
Nykyinen vammaispalvelulaki on 1980-luvulta ja uudistusta on odotettu pitkään. Suomi on ratifioinut YK:n vammaisyleissopimuksen vuonna 2016 ja sopimuksessa olevat asiat pitäisi myös kirjata vammaispalvelulakiin. Mahlamäki pelkää kuitenkin, että hallituksen muutosesitykset lakiin voivat johtaa siihen, ettei hän jatkossa pystyisi liikkumaan kodin ulkopuolella yhtä vapaasti kuin nyt.
– Kun laki muuttuu, ehkä tärkein on juuri se, että kodin ulkopuolelle tapahtuvaan toimintaan, siihen, että osallistutaan siihen voi olla apu jatkossa olla hankalampaa saada, epäilee Mahlamäki.
Lakimuutoksen myötä sosiaalityöntekijä arvioi kuuluuko henkilö vammaispalvelulain vai sosiaalihuoltolain piiriin. Vammaispalvelulain piirin kuuluvalla vammaisella on lakisääteinen oikeus palveluihin, eli palvelut maksetaan kokonaan.

