Vammaisen henkilön oikeus palveluihin voi heikentyä, jos hallituksen muutosesitykset vammaispalvelulakiin menevät läpi, pelätään vammaisten etujärjestöissä.
Hyvinvointialueiden säästöpaineiden epäillään myös voivan vaikuttaa päätöksiin, kun arvioidaan, onko kyseinen henkilö oikeutettu vammaispalvelulain tarjoamiin palveluihin vai ei.
Pirkko Mahlamäellä on synnynnäinen liikuntavamma. Tämän takia hän tarvitsee henkilökohtaisen avustajan lähes kaikissa arjen toimissa. Kirjoista pitävä Mahlamäki vierailee mielellään Helsingin keskustan kirjakaupoissa.
– Aikaisemmin kävin kerran viikossa, nyt käyn kerran kahdessa viikossa tai kuukaudessa, kertoo Mahlamäki MTV Uutisille.
Lakiuudistuksen pitää taata palvelut vammaisille
Nykyinen vammaispalvelulaki on 1980-luvulta ja uudistusta on odotettu pitkään. Suomi on ratifioinut YK:n vammaisyleissopimuksen vuonna 2016 ja sopimuksessa olevat asiat pitäisi myös kirjata vammaispalvelulakiin. Mahlamäki pelkää kuitenkin, että hallituksen muutosesitykset lakiin voivat johtaa siihen, ettei hän jatkossa pystyisi liikkumaan kodin ulkopuolella yhtä vapaasti kuin nyt.
– Kun laki muuttuu, ehkä tärkein on juuri se, että kodin ulkopuolelle tapahtuvaan toimintaan, siihen, että osallistutaan siihen voi olla apu jatkossa olla hankalampaa saada, epäilee Mahlamäki.
Lakimuutoksen myötä sosiaalityöntekijä arvioi kuuluuko henkilö vammaispalvelulain vai sosiaalihuoltolain piiriin. Vammaispalvelulain piirin kuuluvalla vammaisella on lakisääteinen oikeus palveluihin, eli palvelut maksetaan kokonaan.
Sosiaalihuoltolain piirissä olevan vammaisen palvelut korvataan osittain. Palveluiden saatavuutta ei voida myöskään taata kertoo vammaisten ihmisoikeusjärjestö.
– Kyllä huoli on siinä, että asiakasmaksut tulevat nousemaan hyvin voimakkaasti ja hyvin kohtuuttomasti. Lähtökohtaisesti palveluiden tulisi olla vammaisille henkilöille maksuttomia ja tarpeen mukaisia, sillä niillä toteutetaan kuitenkin yhdenvertaisuutta suhteessa vammattomaan väestöön, sanoo Kynnys ry:n järjestöpäällikkö Annina Heini.
Ministerin mukaan lakiesitys toimiva
Pirkko Mahlamäki kertoo myös, että vammaisjärjestöillä on ollut vaikeaa päästä tapaamaan sosiaali- ja terveysministeriä Kaisa Juusoa (ps.).
– Se on ollut meille yllätys tämän hallituksen aikana, että keskustelua ja huolenaiheita ei päästä esittämään. Vastausta ei tule ollenkaan tai sitten vastaus on, että aikaa ei ole, Mahlamäki ihmettelee.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kertoo MTV Uutisille olleensa hyvin kiireinen. Juuso painottaa kuitenkin, että hän on tavannut joitakin vammaisjärjestöjä. Ministerin mukaan ei ole syytä huoleen.
– Ministeriö tulee tietysti käynnistämään ohjeistusta alueille, miten lakia pitää tulkita. Järjestetään myös webinaareja ja THL on tehnyt oppaan, jota päivitetään koko ajan. Tullaan seuraamaan tilannetta hyvin tarkasti, lupaa Juuso.
Laiha lohtu, kun laki on epäselvä
Vammaisalan järjestöissä pelätään kuitenkin, että lakimuutoksen myötä yhä useampi jää ilman nykyisiä palveluja, kun hyvinvointialueilla säästetään.
– Kun määrärahat loppuvat, loppuvat myös palvelut. Täytyy ottaa huomioon, että sosiaalihuoltolain palvelut eivät ole samalla tavalla itsenäistä elämää ja osallisuutta tukevaa itsemääräämisoikeutta tukevia palveluita.
Sosiaalihuoltopalvelut ovat muodoltaan ja sisällöltään hyvin erilaiset kuin vammaispalvelulain mukaiset palvelut. Se on tietenkin heikennys, jos henkilö saa niitä sen sijaan, että saisi vammaispalvelut, kiteyttää Kynnys ry:n Heini.
Pirkko Mahlamäki muistuttaa, että ilman palveluita hän jäisi neljän seinän sisälle.
– Nämä palvelut ovat tavallaan avain siihen yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja itsenäiseen elämään, jotka ovat niitä tavoitteita, joita varten tämä laki on tarkoitettu säätää.
Minkälaiset terveiset lähettäisit päättäjille?
– Meidän pitäisi saada sellainen vammaislaki, joka varmistaa riittävät, välttämättömät palvelut kaiken ikäisille vammaisille ja kaikissa elämäntilanteissa oleville, kiteyttää Mahlamäki.