Suomessa on väitelty kiivaasti siitä, pitäisikö EU:n elpymisrahaston koostua nykyistä suuremmalta osin lainasta kuin tuesta.
EU julkisti eilen elpymisesityksensä, johon kuuluisi 500 miljardia euroa tukirahaa ja 250 miljardia lainaa. Muun muassa Suomi ja Hollanti ovat ajaneet suurempaa painoa lainalle vastikkeettoman tuen sijaan. Monen Etelä-Euroopan maan velkatilanne on kuitenkin niin surkea, että kysymys saattaa olla turha.
EU:n tukipaketti on herättänyt närää yli puoluerajojen.
– Elpymisrahasto 750 miljardia jopa huonompi kuin Merkelin - Macronin sopimus. 500 miljardia avustuksina toisin kuin finanssikriisissä. Suomi maksaa tästä yli 8 miljardia saaden murusia. Lisäksi 250 miljardia lainaa, vastuumme 4 miljardia. Solidaarisuus. Siihen jo aikaisemmin 540 miljardia euroa. Ei tällaiselle, julisti Mauri Pekkarinen (Kesk.) Twitterissä.
– Pitää olla lainoja, ei avustuksia. EU:n perussopimuksen artikla 125 kieltää unionia ja jäsenmaita ottamasta vastattavaksi toisen jäsenvaltion taloudellisia sitoumuksia, sanoi puolestaan eurokansanedustaja Petri Sarvamaa (kok./EPP).
Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen (sd.) oli varovaisempi, mutta kriittinen hänkin:
– Tuen osuus on suurempi kuin odotimme, hän muotoili.
Suomessakin on vaadittu, että tuo tuki olisi enemmänkin lainaa kuin lahjaa - toisin sanoen tukirahat maksettaisiin Suomeen takaisin, mutta tuo kysymys on todennäköisesti aika turha, arvioi vakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja .