”Lainaa tai tukea – semanttinen kysymys” – Kreikan kyky maksaa koronavelkojaan koskaan takaisin on erittäin kyseenalainen

EU julkisti eilen elpymisesityksensä, johon kuuluisi 500 miljardia euroa tukirahaa ja 250 miljardia lainaa. Muun muassa Suomi ja Hollanti ovat ajaneet suurempaa painoa lainalle vastikkeettoman tuen sijaan. Monen Etelä-Euroopan maan velkatilanne on kuitenkin niin surkea, että kysymys saattaa olla turha.

EU:n tukipaketti on herättänyt närää yli puoluerajojen.

– Elpymisrahasto 750 miljardia jopa huonompi kuin Merkelin - Macronin sopimus. 500 miljardia avustuksina toisin kuin finanssikriisissä. Suomi maksaa tästä yli 8 miljardia saaden murusia. Lisäksi 250 miljardia lainaa, vastuumme 4 miljardia. Solidaarisuus. Siihen jo aikaisemmin 540 miljardia euroa. Ei tällaiselle, julisti Mauri Pekkarinen (Kesk.) Twitterissä.

– Pitää olla lainoja, ei avustuksia. EU:n perussopimuksen artikla 125 kieltää unionia ja jäsenmaita ottamasta vastattavaksi toisen jäsenvaltion taloudellisia sitoumuksia, sanoi puolestaan eurokansanedustaja Petri Sarvamaa (kok./EPP).

Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen (sd.) oli varovaisempi, mutta kriittinen hänkin:

– Tuen osuus on suurempi kuin odotimme, hän muotoili.

Suomessakin on vaadittu, että tuo tuki olisi enemmänkin lainaa kuin lahjaa - toisin sanoen tukirahat maksettaisiin Suomeen takaisin, mutta tuo kysymys on todennäköisesti aika turha, arvioi vakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto.

– Kreikan velkaantumisaste menee varmaan tuonne yli 200 prosenttiin suhteutettuna bkt:hen. Se on enää aika teoreettinen tai semanttinen kysymys että annetaanko kreikalle nyt lisävelkaa vai tulonsiirto. Se todennäköisyys, että he maksaisivat sen takaisin, on pieni, Murto toteaa.

"Italiaa ei voi päästää tekemään argentiinat"

Murton mukaan Etelä-Eurooppaa on kuitenkin tuettava jotenkin, sillä Euroopalla ei ole varaa päästää Italiaa ja Kreikkaa kaatumaan koronavelkoihinsa.

– Italiaa ei voi mitenkään päästää tekemään "argentiinat", Murto toteaa viitaten vuoteen 2002 kun Argentiinan valtio joutui syvän laman kourissa konkurssitilaan. Murto myös muistuttaa, että Saksalla ja muillakin nettomaksajamailla on omat motiivinsa pitää ongelmamaita pystyssä. Vienti ja yhteismarkkina ovat keskeisiä syitä.

Juuri Italia ja Kreikka ovat nykyisen kriisin murheenkryynejä. Tuoreiden arvioiden mukaan Kreikan velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee koronakriisin myötä yli 200 prosenttiin. Perässä tulee Italia, jonka velka-aste uhkaa nousta 132 prosentista arvioiden mukaan 155 prosenttiin.

Suomen tämänhetkinen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on 59 prosenttia. Etlan ennusteen mukaan se nousee ensi vuonna 74 prosenttiin.