Lahtelainen Arto Kojola koki heinäkuun 8. päivä melkoisen yllätyksen, kuin aivan tavallisena alkanut sienireissu sai historian siipien havinaa sisältäneen käänteen.
Lahden Nastolassa asuva Arto Kojola oli lähtenyt hieman kauemmas kotinsa lähellä sijaitsevan Piiankallion luota etsimään kantarelleja.
Alueella liikkuneet metsäkoneet olivat rikkoneet maan pinnan, ja erään myllätyn kohdan ohi kävellyt Kojola huomasi maassa pilkistävän kolikon.
Kojola ryhtyi tukimaan löydöstään tarkemmin. Maanpinnalta ja turpeen alta kolikkoja löytyi lopulta 417 kappaletta.
Suomesta on löydetty lukuisia 1700-luvun puoliväliin sijoittuvaa kuparirahakätköä. Yksi syy tähän on se, että kuparisen vaihtorahan metalliarvo oli siihen aikaan korkeampi kuin seteleihin sidottu nimellisarvo.
Löydetyt rahat ovat pieniä vaihtorahoja ja poikkeavat siten tyypillisistä kätköistä löydetyistä, arvokkaammista rahoista. Tämä saattaisi viitata siihen, että kätkijä on kuulunut tulotasoltaan hieman alhaisempaan yhteiskuntaluokkaan.
Kyseessä on ensimmäinen 1700-luvun kätkölöytö Lahti-Nastolan alueelta.
Kahden viikon palkka
Kansallismuseon intendentti Frida Ehrnstenin mukaan suurin osa rahoista sijoittuu 1700-luvun alkupuolelle. Joukossa oli myös yksi vanhempi, vuonna 1676 lyöty kolikko.
Suurin osa rahoista on äyrejä, joita lyötiin suuren pohjan sodan loppuvuosina käytettyjen hätärahojen päälle. Yksi rahoista on Venäjällä lyöty denga.
Ehrnstenin mukaan löydettyjen rahojen arvo hopearahassa oli tuolloin noin 4,5 taaleria, mikä vastaa 13,5 taaleria kuparirahassa.
Päivätöinä rahat vastaisivat noin kahden viikon palkkaa. Niillä olisi esimerkiksi voinut ostaa yhden leiviskän voita, 430 kananmunaa, yli kymmenen kannua olutta tai sitten yhden kannun Reinin viiniä.