Lähiöiden huono maine on liioiteltu, selviää Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta, jossa ensimmäistä kertaa laajemmin verrattiin lähiöitä muihin alueisiin.
Lähiöt eivät juurikaan eroa muista kerrostaloalueista sosiaalisten häiriöiden suhteen. Lähiöiden lievästi korkeampi häiriötaso selittyy sosio-ekonomisella huono-osaisuudella.
Lähiöiden välillä on väitöstutkimuksen mukaan kuitenkin eroja. Vuokravaltaiset lähiöt ovat muita lähiöitä rauhattomampia erityisesti jos niissä on paljon kaupungin vuokra-asuntoja.
– Tämä johtuu siitä että vuokravaltaiset alueet ovat tyypillisesti sosio-ekonomisesti huono-osaisempia, mikä taas on yhteydessä asuinalueen sosiaalisiin häiriöihin, kertoo väitöstutkija Teemu Kemppainen.
Tutkimuksen mukaan huono-osaisilla alueilla on usein muita asuinalueita heikompi yksimielisyys käyttäytymissäännöistä ja myös heikompi sosiaalinen kontrolli näiden sääntöjen suhteen. Tämä luo sopivan alustan erilaisille sosiaalisille häiriöille.
Sosiaalinen sekoittaminen toimii
Tutkimuksen mukaan niin sanottu sosiaalisen sekoittamisen politiikka tehoaa tähän ongelmaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että asuinalueelle asutetaan monenlaisista taustoista tulevia ihmisiä.
– Sekoitetumman alueen väestöpohja on tasapainoisempi, paikallinen sosiaalinen elämä tehokkaammin säänneltyä ja yhteiselo siten rauhallisempaa, Kemppainen toteaa.
Väitöstutkimus tarkasteli turvattomuuden kokemuksia ja sosiaalisen epäjärjestyksen havaintoja erilaisilla asuinalueilla. Tutkimus keskittyi erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuihin lähiöihin. Tutkimusalue vaihteli Helsingistä koko maahan.