Vähintään kaksitoista prosenttia aikuisista kärsii lääkkeisiin liittyvistä haitoista, mutta niistä joka neljännes voitaisiin ennaltaehkäistä. Näin todetaan tuoreessa väitöskirjassa Ruotsissa.
Haitat voitaisiin poistaa lähes kokonaan lääkehoidon kokonaisarviointia käyttäen. Suomen Farmasialiiton mukaan tilanne on sama myös Suomessa.
– Tutkimuksen kuvaama tilanne on varmasti totta myös Suomessa. Tutkimuksessa todetuista lääkehaitoista yleisimmät olivat haittavaikutukset ja riittämätön teho. Lääkehoidon kokonaisarviointi olisi kiistämättömästi tehokkain apu tähän, arvioi Farmasialiiton puheenjohtaja Kirsi Kvarnström.
– Lääkehaitat kuormittavat yhteiskuntaa ja terveydenhuoltoa merkittävästi ja siksi niitä tulee enenevässä määrin ennaltaehkäistä koko terveydenhuollossa, sanoo Katja Hakkarainen Sahlgrenska akademista Göteborgin yliopistosta.
Proviisori ja väitöskirjatutkija Hakkarainen kollegoineen kartoitti lääkehoitoihin liittyviä haittoja Ruotsissa. Väitöskirjan aineistona käytettiin 7 099 aikuisen vastauksia kyselyyn sekä 4 970 aikuisen potilaskertomuksia. Lääkehaitoiksi määriteltiin haittavaikutukset, lääkemyrkytykset, lääkeaineriippuvuus, riittämätön teho sekä hoitamatta jättäminen tarpeesta huolimatta.
Väitöskirjan tutkimuksissa 19 prosenttia aikuisista raportoi lääkehaittoja itse. 12 prosentilla aikuisista oli lääkehaittoja potilaskertomusten perusteella. Lääkehaitoista yleisimpiä olivat haittavaikutukset ja riittämätön teho.
Merkittäviä säästöjä
Lääkehoidon kokonaisarvioinnilla saavutetut hyödyt puhuvat omaa kieltään.
– Lääkehoidon kokonaisarvioinnin hyötyjä tutkineiden tutkimusten tunnusluvut ovat selkeät. Päivystyspoliklinikkakäyntejä voitaisiin kenties vähentää 36–47 prosentilla ja sairaalakäyntejä 16 prosentilla. Lääkkeisiin liittyviä sairaalakäyntejä voitaisiin vähentää peräti 80 prosentilla. Säästö ja hyödyt asiakkaalle ja yhteiskunnalle ovat merkittäviä, Kvarnström selvittää.
Pelkästään tuoreen väitöstutkimuksen tapauksissa 39 prosenttia todetuista lääkehaitoista olisi voitu ehkäistä asianmukaisella lääkityksellä.
– Uutta on myös se, että aiemmat tutkimukset eivät ole keskittyneet samalla tavalla lääkkeiden tehon tutkintaan. Myös lääkehoidon riittämätön teho on lääkehaitta, josta seuraa vuosittain merkittäviä haittoja sekä kustannuksia niin asiakkaalle kuin yhteiskunnallekin. Farmasian asiantuntijoita tuleekin hyödyntää selkeästi enemmän yhteiskunnassamme lääkehoitojen arvioinnissa ja seurannassa, Kvarnström muistuttaa.
Lääkkeen riittämätön teho saattaa johtua esimerkiksi riittämättömästä annoksesta lääkemääräyksessä tai lääkkeen käyttämättä jättämisestä.
Lääkehoidon kokonaisarvioinnin hyödyt yhteiskunnalle:
• 36–47 % vähemmän päivystyspoliklinikkakäyntejä (Cochrane Review & Gillespie et al, 2009)
• 16 % vähemmän sairaalakäyntejä (Gillespie et al 2009)
• 80 % vähemmän lääkkeisiin liittyviä sairaalakäyntejä (Gillespie et al 2009)
• Säästö 170 euroa/potilas vuodessa päivystyspoliklinikka- ja sairaalakäynneissä (Gillespie et al 2009)
• Säästö Kela-korvauksessa keskimäärin 200 euroa/potilas vuodessa (OLKA-hanke, Sitra)
Lääkehoidon kokonaisarvioinnin hyödyt asiakkaalle (OLKA-hanke, Sitra):
• 23 % potilaista koki voinnin parantuneen
• 63 % potilaista ei kokenut voinnin huonontuneen, vaikka lääkkeiden annoksia pienennettiin ja lääkityksiä poistettiin käytöstä.
• Säästö potilaalle keskimäärin 300 euroa vuodessa
Lähde Deski.fi
Sivuvaikutuksista ei koskaan täyttä varmuutta – katso haastattelu!
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylilääkäri Annikka Kalliokoski opasti Studio55.fin katsojia turvalliseen lääkkeiden käyttöön helmikuussa.
24:25
