Lääkäri neuvoo: Ehkäise ja hoida peräpukamat

– Peräpukamista sairautena puhutaan, kun peräaukossa sijaitsevat laskimot laajentuvat peräaukkoon tulevan paineen takia ja aiheuttavat oireita. Painetta lisäävät esimerkiksi ummetus ja vääränlaiset tottumukset, kuten se, että jää ponnistelemaan vessaan ihan tarpeettoman pitkään. Pitkä istuminen ylipäätään altistaa peräpukamille, gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Jukka Pulkkinen sanoo.

Myös ylipaino ja raskaus nostavat riskiä. Nuorilla peräpukamat ovat harvinaisempia, mutta iän myötä ne yleistyvät valtavasti.

– Vanhana vaiva on koettu lähes kaikilla.

Peräpukamat saattavat kasvaa jopa peukalon kynnen kokoisiksi. Koosta riippuen ne luokitellaan neljään ryhmään. Ainoastaan ensimmäisen luokan peräpukama ei pullistu ollenkaan ulospäin.

– Kakkosluokan peräpukama pullistuu ulostettaessa, mutta vetäytyy itsestään takaisin. Kolmosluokan peräpukama pitää painaa itse kädellä takaisin, ja nelosluokan peräpukama ei meinaa pysyä sisällä, vaikka sen sinne painaisi.

– Ulos pullahtaminen aiheuttaa peräaukon tiiviyden menetystä, jolloin alkaa ohivirtaus eli tuhrinta. Peräaukosta pääsee tulemaan limaa ulos. Siitä seuraa epämiellyttävää kutinaa, kirvelyä ja hygienian pettämistä.

Jos veri ei pääse virtaamaan ulospäin pullistuneessa pukamassa, muodostuu hyytymä. Tällöin normaalisti pehmeä peräpukama tuntuu ilman kokeilemistakin kovana nystyränä ja aiheuttaa kovaa kipua.

– Hyytymä voi tehdä peräaukon niin kipeäksi, että joutuu päivystykseen. Myös peräpukamakriisi, jossa potilaalle tulee kuumetta ja voimakas verenmyrkytys, on mahdollinen, joskin harvinainen. Molemmissa auttaa lääkärin tekemä avaus, jolloin hyytymä pääsee ulos ja kipu helpottaa. Harvinainen verenmyrkytys vaatii sairaalahoitoa.

Kotikonstina kuituja

Jos peräpukamiin viittaavia oireita ilmaantuu, on mentävä lääkärin tutkittavaksi. Vaivasta ensi kertaa kärsiville suositellaan kertaalleen tähystystä.

– Oireiden takana voi olla myös hyvin harvinaisia ja pahanlaatuisia sairauksia. Lääkäri sulkee nämä pois ja varmistaa, että kyse on vain peräpukamista, Pulkkinen sanoo.

Keskeistä hoidossa on saada vatsan toiminta sujuvaksi eli päästä eroon ummetuksesta.

– Esimerkiksi kuitupitoiset kasvikset auttavat. Lisäksi lääkäri voi määrätä vatsaa pehmentäviä lääkkeitä ja oireita helpottavia salvoja. Usein tauti helpottuu näillä. Kortisonipitoisia pukamavoiteita ei tosin saa käyttää pitkään, koska ne ohentavat limakalvoa.

– Kutinasta kärsivän kannattaa muistaa, että peräaukon limakalvo ei kestä voimakasta hankaamista. Peräaukkoa voi suihkuttaa, mutta ei missään nimessä pestä millään kemikaaleilla tai saippuoilla. Niillä voi saada aikaan pahan ongelman. Eikä ärtynyttä peräaukkoa saa kuivata kovasti hankaamalla, vaan taputtamalla varovasti vedellä suihkuttamisen jälkeen. 

Toisinaan peräpukamat uusiutuvat vuosien mittaan. Silloin kannattaa hakeutua erikoislääkärille.

– Viimeistään siinä vaiheessa suositellaan alle 50-vuotiaille paksusuolen loppuosan tähystystä ja yli 50-vuotiaille koko paksusuolen tähystystä eli kolonoskopiaa.

Varsin yleinen peräpukamien hoitokeino on kumilenkeillä hirttäminen.

– Toimenpide on oikein tehtynä hyvin helppo ja kivuton. Eräänlaista paineen tunnetta kumilenkkihoidosta voi aiheutua, joten raskasta työtä tekevä voi ottaa ehkä yhden sairaslomapäivän.

– Vielä 1970–1980-luvuilla peräpukamia leikattiin puukolla, minkä jälkeen oli viiden viikon rättisirkus ja kipu peräaukossa. Jatkuvasti ulostyöntyneet peräpukamat voivat kyllä vaatia leikkaushoitoa, mutta nykyään se on aika harvinaista, Pulkkinen sanoo.

Kuva: Colourbox.com