Laajennettu oppivelvollisuus lisäsi opojen työtaakkaa: "Aika ei riitä laadukkaaseen ohjaukseen, vaikka kuinka haluaisi"

Viime keväänä peruskoulunsa päättäneet alle 18-vuotiaat ovat olleet uuden äärellä, sillä ensimmäistä kertaa heillä on ollut velvollisuus hakea jatko-opintopaikkaa ja jatkaa opintojansa aina täysikäisyyteen saakka.

Elokuun alusta voimaan tulleen laajennetun oppivelvollisuuden myötä nuorten opintojen etenemisen seuraaminen lankeaa peruskoulun opinto-ohjaajan harteille. Seuraamista on toki tehty ennenkin, mutta lakiuudistuksen myötä oppilaan jatko-opintoihin etenemistä seurataan byrokraattisemmin uuden Valpas-järjestelmän kautta.

Opinto-ohjaajalle tämä tarkoittaa lisätyötä puheluiden ja järjestelmien parissa. Jos peruskoulunsa päättäneellä nuorella ei kuitenkaan ole opiskelupaikkaa elokuun loppuun mennessä, osoittaa asuinkunta hänelle sellaisen. Tällöin toisen asteen oppilaitokset ovat velvollisia ottamaan ilman jatko-opintopaikkaa jääneet nuoret vastaan.

Opinto-ohjaajien työtaakka lisääntynyt

Opinto-ohjaajien keskuudessa laajennettu oppivelvollisuus on otettu vastaan ristiriitaisissa tunnelmissa. Toisaalta uudistusta kiitellään, toisaalta siihen suhtaudutaan kriittisesti.

Suurin yksittäinen muutos perusasteen opinto-ohjaajien arjessa koskee uutta tehostettua oppilaanohjausta, jota tarjotaan tästä lähtien kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille. Sen tavoite on auttaa niitä oppilaita, joilla on haasteita oppitaipaleensa jatkamisessa.

Lukion opinto-ohjaajia taas on työllistänyt uudistuksen kanssa yhtäaikaisesti voimaan tullut uusi opintosuunnitelma.

MTV Uutisten opinto-ohjaajille suunnatussa kyselyssä käykin ilmi, että 62 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee työmääränsä kasvaneen jonkin verran jo elokuun ensimmäisten viikkojen aikana.

– Uudistus on ideana varsin hyvä ja toivottu, mutta sitten on niitä käytännön toimia. Jos oppilaitoksiin ei palkata riittävästi opinto-ohjaajia, opettajia ja muuta tukihenkilöstöä, ei itsessään riitä, että meillä on lainsäädäntö, joka normittaa. Meille pitää antaa puitteet tehdä työtä, toteaa Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja Armi Nurmi.

Kaikkialla suositus opinto-ohjaajien määrästä ei toteudu

Tällä hetkellä suositus on, että yhtä opinto-ohjaajaa kohden olisi noin 200 ohjattavaa. Kyseessä on kuitenkin pelkkä suositus, joka ei toteudu kaikkialla.

– On niitä oppilaanohjaajia perusopetuksen puolella, joilla on hurjan paljon enemmän ohjattavia. Mitä suuremmaksi se ohjausmäärä menee, niin silloin se työkin muuttuu enemmän koordinoivaksi, toteaa Nurmi.

Sekä Suomen opinto-ohjaajat ry että opetusalan ammattijärjestö OAJ vaativatkin opinto-ohjaajien mitoitusta lakiin kirjattavaksi.

MTV Uutisten opinto-ohjaajille suunnatussa kyselyssä tilannetta kuvataan seuraavanlaisesti:

"Käytännössä mikään ei ole muuttunut, paitsi työmäärä."

"Oppivelvollisuusiän nosto aiheuttaa työkontekstissani merkittävää hallinnollista lisätaakkaa, koska kunnassani pidennetyn oppivelvollisuuden nuoret siirretään hallinnollisesti aikuislukion opetussuunnitelmaan ja hyväksilukemista tulee paljon. Uskon oppivelvollisuusiän noston kerrannaisvaikutusten työmäärässä olevan paljon kalliimpia kuin se, että olisi suoraan resursoitu nuoria auttaviin henkilöihin."

"Työmäärä on vasta alussa. Itselläni on esimerkiksi 370 ohjattavaa, joista reilu 100 on oppivelvollisuuden laajennukseen kuuluvia. Aika ei riitä laadukkaaseen ohjaukseen, vaikka kuinka haluaisi."

"Kaikki uudistukset on tehty kunnassani täsmälleen samalla työntekijäresurssilla kuin ennen muutosta. Omalla kohdallani ohjattavien määrä jopa lisääntyi nyt alkaneena syksynä. Meille korostetaan, että nyt vain tehostetaan prosesseja, koska kaikki liikenevä raha kuluu oppimateriaaleihin. Täällä koululla tarvittaisiin enemmän ohjaustyön tekijöitä, jos halutaan enemmän ja laadukkaampaa huolenpitoa ja ohjausta."

"Kaikissa kunnissa ei ole haluttu nähdä ohjauksen tarpeen kasvua ja ohjattavien määrä per opinto-ohjaaja on suuri. Ei ole mahdollista tehdä laadukasta ohjausta, jos ohjattavia per opo on esim. yli 300 oppilasta."

"Oppivelvollisuuden kasvattama työmäärä, opettajien, rehtorien ja koulusihteerien työnjako on epäselvä, Valpas-systeemistä ei ole tarkkaa tietoa, eikä myöskään siitä miten oppivelvollisia valvotaan ja kenen toimesta."

"Haastavuutta lisää ohjaus- ja tukihenkilöstön puute toiselta asteelta, tukitoimien merkittävä lisääntyminen, sekä työntekijöiden tarve."

"Perusopetuksen oporesurssi on selkeästi riittämätön. Tehostettu ohjaus ei toteudu nykyisillä resursseilla."

Kuinka opetusministeri Li Andersson vastaa opinto-ohjaajien huoliin? Katso ministerin haastattelu Viiden jälkeen -ohjelmasta tänään kello 17.30.