Magnus Enckelliä ei ehkä heti löydy taiteemme kultakauden, 1900-luvun alun listakärjestä. Suomen kansallishengen kohottajat maalasivat Kalevalaa tai suollaraatajia. Pariisista symbolismia ammentanut Enckell ei tähän porukkaan kuulunut. Nyt osa hänen laajasta tuotannostaan on esillä Ateneumin laajassa näyttelyssä.
– Magnus Enckell ei ollut mukana siinä kultakauden joukossa, joka halusi kuvata nimenomaan suomalaisuutta, luonnehtii näyttelyn kuraattori Riitta Ojanperä.
Tähän joukkoon kuuluivat tietysti muiden muassa sellaiset kuin Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Albert Edelfelt tai Pekka Halonen.
Magnus Enckell (1870 - 1925) maalasi mieluummin arvoituksellisen pikkupojan pääkallo kourassa kuin suollaraatajia tai Kalevalaa.
– Kun Enckell astui 1890-luvun alussa kansainväliseen virtaukseen Pariisissa, siellä taiteessa oli voimakas suuntaus siirtyä realismista sellaiseen, mitä ei näy, kuvaa Ojanperä.
Tunnetaan parhaiten kirkkomaalauksistaan
Parhaiten suuri yleisö tuntee hänet kirkkotaiteestaan. Enckellin töitä ovat Tampereen tuomiokirkon Ylösnousemus-alttarifresko sekä Keski-Porin kirkon lasimaalaukset.
Mutta mitä kirkkotaiteen aiheet merkitsivät Enckellille? Ne eivät olleet uskonnollista julistamista, vaan taidetta, jolla Enckell ilmensi juuri näkymättömän tavoittelua.
– Ne ovat jatkumoa hänen varhaisen kautensa symbolismille. Tätä samaa henkeä voi nähdä Tampereen tuomiokirkon Ylösnousemuksessa, luonnehtii kuraattori, Ateneum Kansallisgallerian kokoelmajohtaja Riitta Ojanperä.
Ylösnousemus-fresko on iso ja vaikuttava teos, joka on osiin jaettuina maalauksina esillä Ateneumissa. Alastomien mieshahmojen äärellä voi kysyä, millainen möly nousisi, jos homoseksuaali Enckell maalaisi tänään kirkon seinälle tällaisen ylösnousemus-kuvauksen. Nyt teos on suomalainen taideaarre.
Varhainen kuolema jätti työn kesken
Vaikka Enckelliä on kuvattu heräksi haaveilijaksi, hän ei ollut synkkä. Pian 1900-luvun alussa hän siirtyi merkittävästi värikkäämpään ilmaisuun, tämäkin eurooppalaisen virtauksen mukaan. Enckell maalasi paljon myös muotokuvia ja luontoa.
Taiteilijan työ jäi kesken. Hän kuoli keuhkotautiin 55-vuotiaana 1925.