Kysely: Valtaosa kannattaisi liikkumisrajoituksia koronapassiin pohjautuen

Pitäisikö maan sisäisiä rajoituksia suunnitella koronapassin avulla Suomessakin? 6:27
Monissa maissa kampaaja- ja ravintolakäynnit sallitaan koronastatuksesta kertovan koronapassin avulla. Miten Suomessa suhtauduttaisiin tähän? Haastattelussa Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä.

Sitran teettämän kyselyn mukaan moni suomalainen olisi valmis siihen, että liikkumisrajoituksia suunniteltaisiin maan sisällä koronapassiin pohjautuen. Passi kertoo henkilön koronastatuksen rokotteisiin, testeihin tai sairastettuun tautiin liittyen.

Yli vuoden kestäneiden ja edestakaisin sahanneiden rajoitusten jälkeen suomalaiset haluavat taas liikkua ja tavata läheisiään.

– Yllättäen sukujuhlat nousivat miellyttävimmäksi ja tärkeimmäksi asiaksi, mitä haluttaisiin tehdä. Meillä Sitran sisälläkin ihmeteltiin, onko se todella näin, kertoo Sitran Uudistumiskyky-teemaa johtava Antti Kivelä MTV:n Uutisaamussa.

Valtaosa kannattaa rajoitusten suunnittelua koronapassiin pohjautuen

Kyselyssä selvitettiin myös suhtautumista ajatukseen siitä, että liikkumista rajoitettaisiin henkilöillä, joiden koronatilannetta ei voida varmistaa. Valtaosa kannattaisi tällaista menettelyä.

– Noin kaksi kolmasosaa porukasta oli sitä mieltä, että sellaisten henkilöiden, joiden koronastatusta ei ole saatu selville, liikkumista tulisi rajoittaa.

Pandemian aikana oli selvää, että liikkumisrajoitukset koskivat kaikkia. Tilanne on kuitenkin muuttunut, kun rokottaminen on aloitettu ja testaamista on lisätty.

– Kansa oli kyllä sitä mieltä, että ne joilla on rokotus, tai jotka ovat sairastaneet taudin tai on tuore testitulos, niin heille pitäisi sallia vapauksia.

– Sama porukka oli sitä mieltä, että niillä joilla tämä asia ei ole kunnossa, heidän liikkumistaan pitäisi rajoittaa.

Viestintä ollut "sekavaa"

Kyselyyn vastanneet olivat myös sitä mieltä, että epidemian aikaisessa viestinnässä olisi ollut parantamisen varaa.

Moni kokee, että viestinnän tulisi olla enemmän alueellisesti kohdennettua ja sen tulisi tapahtua pikemminkin suoraan sairaanhoitopiirien kautta – ei ministeriöiden kautta.

– Aika sekavaahan tämä välillä on ollut tämä tieto, että mitä pitää tehdä ja mitä voi tehdä, Kivelä toteaa.

Koko haastattelun näet yllä olevalta videolta.

Lue myös:

    Uusimmat