Suomalaiset suhtautuvat kaksijakoisesti puhelimeen asennettaviin, epidemioiden torjumiseen tarkoitettuihin valvontasovelluksiin, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) touko-kesäkuussa teettämästä kyselytutkimuksesta.
Kyselyssä selvitettiin suomalaisten suhtautumista erilaiseen yhteiskunnassa tapahtuvaan valvontaan.
Yli kaksi viidestä suomalaisesta hyväksyy sovellukset, lähes yhtä moni suhtautuu niihin varauksellisesti. Sovelluksiin suhtaudutaan suopeammin ikääntyneempien, koulutetumpien ja hyvätuloisempien vastaajien keskuudessa.
Suomessa teknologiayritys Solitan valmistaman koronatartuntoja jäljittävän sovelluksen pitäisi olla saatavilla alkusyksystä. KAKSin kyselyssä epidemiasovelluksista kysyttiin yleisellä tasolla. Nettikäyttäytymisen seurannan epidemian torjumiseksi tai rikollisuuden ehkäisemiseksi hyväksyy kaksi kolmasosaa. Lähes yhtä moni hyväksyy myös puhelimiin kohdistuvan valvonnan rikollisuuden ehkäisemiseksi.
– Ihmiset näyttävät hyväksyvän valvonnan, joka ei kohdistu heihin itseensä, tai jota he eivät koe uhkana tai epämiellyttävänä, arvioi säätiön asiamies Antti Mykkänen.
– Ihmiset kokevat, että rikollisuuden valvonta vahvistaa omaa turvallisuutta. Sovellukset, jotka voisivat kohdistua heihin itseensä, eivät ole yhtä suosittuja.
Ulkomaisten tahojen nettiseuranta tuomitaan vahvimmin
Noin kaksi kolmasosaa suomalaisista ei hyväksy nettikäyttäytymisen seurantaa silloin, kun se tapahtuu kaupallisiin tarkoituksiin ja palveluiden kehittämiseksi. Suopeasti kaupalliseen seurantaan suhtautuu neljäsosa.