Kyproksen kriisi huoletti Saariselällä

Iltakone toi Lapin tuiskuun ja tuuleen poliittista johtoa kuudesta eri Euroopan maasta. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ja eurooppaministeri Alexander Stubb (kok.) ovat kutsuneet heidät perheineen kolmannen kerran järjestettävään Saariselän retriittiin pohtimaan EU:n tilannetta rennossa ilmapiirissä viikonlopun ajaksi.

– Solidaarisuuden nimissä on tärkeää, että koko EU tukee Kyprosta. Mutta myös sen vuoksi, että tilanne on uhka valuuttaunionille. Kypros on silmiinpistävän pieni maa, mutta silti tärkeä euron koko kuvassa, totesi Irlannin eurooppaministeri Lucinda Creighton.

Myös Viron presidetti Toomas Hendrik Ilves kertoi odottavansa tilaisuutta keskustella muiden kanssa viikonloppuna Kyproksen tilanteesta. Hän arvioi, että Kyproksen parlamentti ei ole ainoa parlamentti, joka vielä tuskailee kyseisen apupaketin kanssa.

Ilves uskoo, että se on vaikea pala nieltäväksi myös avun antajille, koska lainalla pelastetaan myös venäläisten sijoituksia Kyproksella.

– Oletan, että niin Saksan liittopäivillä kuin Suomen eduskunnassakin on edessä samat ongelmat. Jos valtioiden pitäisi alkaa pelastaa oligarkkeja, niin ehkä parlamenttimme eivät sitä hyväksykään, Ilves aprikoi.

Myös Latviassa pestään venäläistä rahaa?

Saariselän viikonloppuretriittiin saapui myös Latvian pääministeri. Latviahan on tehnyt huiman loikan kriisimaasta EU:n nopeiten kasvavaksi taloudeksi.

Latvian johto toivoo, että Latvia hyväksytään euroalueen jäseneksi vielä tämä vuoden aikana. Kyproksen kriisi on kuitenkin nostanut pintaan yhden Latvian ongelman: maan pankeissa olevista talletuksista on ulkomaalisten vielä suurempi osa kuin Kyprosella. Ja lisäksi jotkut epäilevät, että Latviassa pestäisiin venäläistä rahaa kuten Kyproksellakin.

– En missään tapauksessa vertaisi Kyprosta ja Latviaa näissä asioissa, totesi Latvian pääministeri Valdis Dombrovskis MTV3 Uutisille.

Dombrovskis kertoo, että rahanpesun estämiseksi on tehty paljon työtä, ja Latvia on saanut toimista kiitosta kansainvälisiltä arvioitsijoilta. Hän ei pidä ongelmana myöskään sitä, että Latvian pankkien talletuksista noin puolet on ulkomaalaisten tekemiä. Hän muistuttaa, että suhteessa kansantalouteen osuus on huomattavan paljon pienempi kuin Kyproksella.

Euro-alueen vaikeuksista huolimatta Latvia aikoo pitää kiinni aikataulusuunnitelmastaan ja liittyä euro-perheen 1.1.2014.

– Uskomme, että Latvia hyötyy eurosta. Valuuttamme on jo sidottu euroon, joten mitä ikinä tapahtuu eurolle, tapahtuu myös latille. Joten ei ole mitään syytä lykätä suunnitelmaa, Dombrovskis summaa.

Katso Anne Sjöholmin juttu (Kymmenen uutiset 22.3.2013)

Kypros teki U-käännöksen Eurooppaan

Kyproksen pankkien kreikkalaiset osat irrotetaan

Ravintolat ja kaupat hiljenivät Kyproksella