Suomen Pankin tutkimuslaitos ennustaa, että Venäjän talous kasvaa tänä vuonna vain 1 prosentin verran, ja talouskasvu hidastuu ennakoituakin nopeammin.
Venäjän bruttokansantuotteen kasvuvauhti on vuoden 2025 alkupuoliskolla hidastunut ennakoituakin nopeammin, ja koko vuonna kasvuvauhti tulee jäämään hyvin hitaaksi.
Näin ennustaa Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT, joka julkaisi tänään oman ennusteensa Venäjän talouskehityksestä vuosille 2025–2027.
BOFITin mukaan Venäjän koko talous kasvaa korkeintaan 1 prosentin verran vuonna 2025, ja jatkaa samaa kasvuvauhtia seuraavat kaksi vuotta. Ennuste vastaa Venäjän hallituksen omaa lukua, tosin Kreml uskoo kasvun piristyvän vuonna 2026 jo 1,3 prosenttia.
Vielä keväällä Venäjän talousministeriö ennusti 2–2,5 prosentin kasvua kuluvalle ja seuraavalle vuodelle.
Maailman valuuttarahasto IMF korjasi omaa vuoden 2025 ennustettaan alaspäin 0,6–0,9 prosenttiin.
Kasvu on hidastunut tuntuvasti edellisvuosien porskutuksesta. Venäjän talous on painellut viimeiset kaksi vuotta yli 4 prosentin kasvuvauhdilla.
Kasvua jarruttavat nyt sodan tarpeet, työvoimapula ja julkisten menojen kasvuvauhdin hidastuminen.
– Venäjän osuus maailmantaloudessa supistuu myös lähivuodet, ennuste summaa.
Talous kasvaa hitaasti ainakin kolmen vuoden ajan
BOFITin ennusteen mukaan talouden mateluvauhti jatkuu vielä seuraavat kaksi vuottakin. Ennusteessa tutkijat olettavat, että hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, pakotepaine säilyy nykyisellä tasollaan ja raakaöljyn maailmanmarkkinahinta jää alle 70 dollarin (noin 60 euron) tynnyriltä.
Öljyn hinnan odotetaan yleisesti laskevan, mikä syö osaltaan Venäjän tuloja.
Sotateollisuuden ala jatkaa kasvuaan, kun taas Venäjän talouden muut osa-alueet supistuvat. Julkisia menoja joudutaan rahoittamaan pääosin lainanotolla ja veronkorotuksilla, BOFIT uskoo.
Taloutta kutistaa omalta osaltaan luotonannon hiipuminen. Mediatietojen mukaan korot ovat Venäjällä noin 17 prosentin luokkaa.
– Ilman merkittäviä politiikkamuutoksia tai ulkoisia shokkeja Venäjän bkt:n oletetaan kasvavan noin yhden prosentin vauhtia myös lähivuodet, raportin kirjoittajat summaavat.
Ensi vuonna Venäjä suunnittelee käyttävänsä suunnilleen yhtä paljon varoja sotateollisuuteensa kuin tänä vuonnakin, noin 13 biljoonaa ruplaa eli 14 miljardia euroa.
Trump ennustaa Venäjän talouden kaatuvan
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump arvioi viime viikolla, että Venäjän talous on ”romahduksen partaalla”.
Hänen arvioonsa vaikuttanevat Venäjän korkea inflaatio, joka on nyt noin 8 prosentin luokkaa.
Korkeat korot puolestaan ovat jäädyttäneet venäläisten yritysten investointikyvyt, kun lainaraha pysyy kalliina. Investointien puuttuminen hidastaa omalta osaltaan talouskasvua merkittävästi.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov vastasi Trumpin väitteeseen, että Venäjällä on riittävä turvallisuusmarginaali menojensa kattamiseksi.
– Venäjän kate mahdollistaa maan johdon ja meidän kaikkien suunnitelmiemme toteuttamisen, Peskov sanoi venäläismedialle.
Myös BOFITin tutkijat arvioivat, että Venäjän taloudesta löytyy vielä resilienssiä.
– Venäjän talous on haavoittuvampi ja sen kasvunäkymät paljon heikommat kuin ennen sotaa. Tästä huolimatta Venäjä pystyy edelleen ylläpitämään nykyisenkaltaista hyökkäyssotaansa ja takaamaan kohtuullisen elämänlaadun suurimmalle osalla väestöään, toteaa vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.
Bkt jämähti vuoden 2013 tasolle
Ylipäätään talouskasvun hidastuminen merkitsee melkoista pudotusta edellisvuosista, sillä vuonna 2024 Venäjän talous kasvoi vielä 4,3 ja vuonna 2023 myös 4,1 prosenttia.
Vladimir Putinin kahden ensimmäisen presidenttikauden aikana 2000–2008 Venäjän talous kasvoi kohisten. Tuolloin bkt kasvoi vuoden 1999 bkt:sta eli 200 miljardista dollarista (171 miljardia euroa) peräti 1,7 biljoonaan dollariin (1,46 biljoonaan euroon).
Venäjän nominaalinen bkt on kuitenkin nyt 2,2 biljoonaa dollaria, mikä on saman verran kuin vuonna 2013, ennen Krimin niemimaan valtausta.
Veronkorotuksia luvassa
– Sodan paisuttamien julkisten menojen rahoittamiseksi joudutaan turvautumaan veronkorotuksiin jatkossakin, Suomen Pankin tutkimuslaitos toteaa ennusteessaan.
Koska julkisten menojen kasvu nostaa kaikkia hintoja, keskuspankki on joutunut hillitsemään hintapaineita nostamalla ohjauskoron hyvin korkeaksi.
Venäjän talousministeriö kertoi syyskuussa, että se suunnittelee nostavansa alv:n ensi vuonna 20:stä 22 prosenttiin. Ministeriö on ehdottanut myös uutta 5 prosentin onnenpeliveroa.
Yhdessä korkean inflaation kanssa veronkorotukset syövät tuntuvasti venäläisten kuluttajien ostovoimaa.
Budjettiesityksen hyväksyy virallisesti Venäjän parlamentti, eli duuma.