Kevään odottajille lurahti tänään tuhti annos kylmää viimaa takinkauluksesta sisään. Lämpötilat uhkaavat pysyä hyytävinä pitkälle maaliskuuhun asti lähes koko Euroopassa. Mistä on kyse?
Uusimpien ennusteiden mukaan pohjoisnavalla korkealla yläilmakehässä kulkevaan ilmavirtaukseen, polaaripyörteeseen, on luvassa aukkoja. Tämä tietäisi pitkää, jopa viikkojen mittaista kylmää jaksoa Suomeen ja muuallekin Eurooppaan.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
– Jos pyörre on tiivis, arktinen hyvin kylmä ilma jää napa-alueen sisälle. Tällaiseen esimerkkeinä toimivat talvet 2007 ja 2008, jolloin Suomessa oli hyvin lauhaa eikä lunta käytännössä ollenkaan, selventää MTV Uutisille meteorologi Markus Mäntykannas.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Viimeisimmän esimerkin heikosta ja hajanaisesta polaaripyörteestä Mäntykannas tuo puolestaan talvelta 2010.
– Se oli aika kirpsakka etelässä, ja lähes ennätyksellisen lumista.
Oheisella videolla Markus Mäntykannas kuvailee polaaripyörteen vaikutuksia laajemmin ja luo katsauksen myös Kanariansaarten hiihtolomasäähän.
Lähipäivien ennusteessa lämpötilat ovat vielä keskimääräistä lämpimämpiä, mutta sitten alkaa tapahtua.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
– Poikkeama tasoittuu jo ensi viikolla ja pikku hiljaa Suomi alkaa siirtyä etelästä alkaen tavanomaista kylmemmän sään piiriin, Mäntykannas jatkaa.
Tämän jälkeen Eurooppa näyttääkin samalta kuin tämän jutun pääkuvassa: hyytävältä.
– Ei tässä kevät ole ihan heti alkamassa. Jos tämä skenaario toteutuu, niin Keski-Euroopassakin koetaan vielä hyvin talvisia olosuhteita maaliskuun aikana.
Eteläinen Välimeri on nyt hyvin suojassa polaaripyörteen vaikutuksilta, mutta Mäntykannas pitää hyvin mahdollisena, että tulevaisuudessa vaikutukset yltäisivät jopa Afrikkaan asti.
Mäntykannaksen mukaan muutama tutkimus on antanut osviittaa, että polaaripyörteen hajoaminen ja sitä kautta kylmän ilmamassan valahtaminen napa-alueelta voi yleistyä tulevaisuudessa. Osasyynä tähän on arktisen alueen jääpeitteen sulaminen ja arktisen alueen lämpeneminen, jota toisaalta polaaripyörteen muutokset osaltaan hyydyttäisivät. Polaaripyörteen hajoaminen tietäisi meillä lauhojen länsivirtausten sijasta enemmän kylmiä ja mantereisia itävirtauksia talvisin.
– Lähtökohtaisesti Etelä-Eurooppa ja Afrikka ovat turvassa (polaaripyörteeltä), mutta tulevaisuudessa ajatellaan, että nämä kylmän ilmamassan tekemät kuopat on syvempiä. Saattaa olla, että hyvin eteläisillä leveysasteilla nähdään lämpötiloja, mitä ei ole aiemmin nähty.
Mäntykannaksen mukaan edessä on vielä paljon tutkittavaa, jotta saamme selville, kuinka paljon polaaripyörteen tilanteen muuttuminen kompensoi ja jarruttaa ilmaston lämpenemistä.