Kuusta voi löytyä merkkejä Maan ulkopuolisesta elämästä – Harvardin professori: Kuin tähtienvälisiä kappaleita keräävä kalaverkko

Kuun pintaa tutkimalla saatetaan löytää merkkejä Maan ulkopuolisesta elämästä, arvioi Harvardin yliopiston tähtitieteen tiedekunnan johtaja ja professori Abraham Loeb. Hän kirjoitti aiheesta Scientific American -tiedelehdessä viime viikolla.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on ilmoittanut vievänsä astronautteja Kuuhun vuoteen 2024 mennessä. Pysyvä tukikohta olisi tarkoitus pystyttää vuoteen 2028 mennessä.

Harvardin yliopiston professori Abraham ”Avi” Loeb uskoo, että Maan kiertolaiselta voisi samalla paljastua merkkejä aurinkokuntamme ulkopuolisesta elämästä.

Hänen teoriansa mukaan Kuu on aikojen saatossa toiminut kuin kalaverkko, joka on kerännyt pinnalleen kappaleita aurinkokuntamme eri puolilta, mutta mahdollisesti myös sen ulkopuolelta.

Uutta tietoa Maan ulkopuolisesta elämästä?

Avaruustauhka pääsee perille, sillä Kuulla ei ole ilmakehää, jossa kappaleet tuhoutuisivat saapuessaan. Kuu on myös geologisesti hyvin vakaa. Pinnalle päätyneet kappaleet eivät pääse sekoittumaan Kuun oman aineksen kanssa.

Loebin mukaan Kuun pinnalle saapuneiden kappaleiden joukossa saattaa olla merkkejä elämän rakennusaineista, jotka ovat päätyneet aurinkokuntaamme jostain toisaalta, alun perin elämälle suotuisasta ympäristöstä.

Tällaiset löydökset antaisivat Loebin mukaan merkittävää tietoa siitä, miten Maan ulkopuolinen elämä rakentuu – Maan päällä tunnetuin biokemiallisin koostumuksin vai jollain muulla tavalla.

– Samankaltaisuudet voivat viitata siihen, että on olemassa yhteinen, ainutlaatuinen kemiallinen elämän kulku kaikkialla, tai että elämä on siirtynyt järjestelmien välillä. Joka tapauksessa kuututkimus poistaisi tarpeen lähettää avaruusalus äärimmäisen pitkille tehtäville toisiin tähtijärjestelmiin, Loeb kirjoittaa.

Matka kuuhun kestää arviolta joitain päiviä. Reissu lähimpään tähtijärjestelmään, Alfa Centauriin, veisi Loebin arvion mukaan 100 000 vuotta, jos alla olisivat tavalliset raketit. Valonnopeudella menopaluu hurahtaisi noin yhdeksässä vuodessa.  

Lue myös:

    Uusimmat