Viime aikoina on tutkittu paljon sitä, miten avaruudessa piileviä luonnonvaroja voitaisiin valjastaa ihmisten käyttöön. Tuoreen tutkimuksen mukaan kuuhun perustettavan jalostamon rakentaminen voisi olla järkevää.
Lokakuussa NASA ja Australian avaruushallinto lähettivät mönkijän kuun pinnalle keräämään kivinäytteitä, joiden avulla he toivovat löytävänsä lopulta keinon tuottaa hengitettävää happea.
Yleisestä harhakäsityksen mukaan kuulla ei ole ilmakehää. Sillä kuitenkin on ilmakehä, mutta se on todella ohut.
Kuussa oleva ilma koostuu lähinnä vedystä, neonista ja argonista. Tämä cocktail ei tarjoa ihmisen kaltaisille eläimille otollista elinympäristöä.
Space.com tiedesivusto uutisoi, että mönkijän avulla toteutetun tuoreen tutkimuksen mukaan kuussa kuitenkin on myös reilusti happea, mutta se ei ole hengitettävässä muodossa.
Happi on jumissa kuun regoliittikerroksessa. Regoliitti on kivestä ja hienosta tomusta syntyvä kerrostuma. Tutkijoiden arvion mukaan 45 prosenttia regoliittikerrostumasta on happea.
Lue myös: Poikkeuksellinen tapahtuma tallentui videolle: Katso, kuinka leimuava avaruusalus lensi yöllisellä taivaalla USA:ssa
Hapen muuttaminen hengitettäväksi
Nyt tutkijat kysyvätkin, voisiko hapen vapauttaa kiven ja tomun kahleista.
Happi on pinnan alla kiinteässä muodossa ja tiukasti sidoksissa kuun mineraaleihin. Sidoksen rikkomiseksi on turvauduttava kemiaan.
Elektrolyysiksi kutsutun prosessin avulla tämä olisi mahdollista. Prosessissa happi eroteltaisiin mineraaleista ja sivutuotteena syntyisi alumiinia tai jotain muuta metallia.
Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että kuuhun rakennettaisiin jonkinlainen laitos, joka voisi toimia aurinkoenergialla. Elektrolyysi nimittäin kuluttaa valtavasti energiaa.
Tutkijat olettavat, että regoliittikerrostuma on keskimäärin kymmenen metriä paksu.
Arvion mukaan tästä kerrostumasta eroteltava happi riittäisi kahdeksalle miljardille ihmiselle sadaksituhanneksi vuodeksi.
Tämä kuitenkin vaatisi, että kymmenen metrin kerroksesta saataisiin kaikki happi irti.