Mengele oli monella tapaa erilainen kuin muut natsijulmurit, kerrotaan juuri suomeksi julkaistussa kirjassa "Josef Mengele, Elämä ja teot". Mengele oli nimittäin täysin immuuni ihmisten kärsimyksille eikä tuntenut niin sanottuja ali-ihmisiä kohtaan mitään empatiaa.
Auschwitzin keskitysleirin pelätystä lääkäristä on kirjoitettu lukuisia kirjoja ja monissa on pohdittu, minkälainen mies Mengele oikein oli. Miten hän kykeni raakalaismaisiin ihmiskokeisiin ilman, että menetti järkentä.
Suomeksi käännetyssä kirjassa Gerald L. Posner ja John Ware kertovat, että Mengele oli täysin omanlaisensa. Kun muut natsiupseerit ja lääkärit joutuivat vaientamaan omantuntonsa hirveyksiä tehdessään, Mengele piti juutalaisia ja muita keskitysleirille tuotuja vain eräänlaisena materiaalina, joille saattoi tehdä mitä tahansa.
Mengele valitsi ihmisiä kuolemaan
Yksi esimerkiksi tästä on se, että hän toimi täysin selvin päin, kun hän valikoi Auschwitzin juna-asemalle tuotuja juutalaisia kuolemaan tai työleirille. Asemalaiturilla oli kaksi jonoa, joista toinen johti suoraan kaasukammioon, toinen työleirille.
"Mengele pystyi tekemään työtään selvin päin. Hänen ei tarvinnut turruttaa aistejaan tai kärsiä omantunnontuskista. Hän otti hoitaakseen tämän epämieluisan tehtävän velvollisuudentunnosta. Harvat hänen lääkäritovereistaan kykenivät siihen. Tilanne oli liian ylivoimainen, liian epämiellyttävä ja liiaksi lääkärinetiikan vastainen. Mengele oli erilainen. Toisten joutuessa vaientamaan omantuntonsa äänen tai unohtamaan lääkärin kutsumuksensa, Mengele teki työtään SS-upseerilta edellytetyllä kuuliaisuudella", kirjoittaa kirjan esipuheessa.

