Muutamissa maissa dopingaineiden käyttöä valvotaan myös kuntosaleilla. Belgia otti ensimmäisenä Euroopassa testit käyttöön vuonna 2003. Ruotsi, Tanska ja Norja seurasivat kannoilla.
Maailman antidopingtoimiston Wadan kieltämistä aineista kiinni jäänyt kuntoilija saa Belgiassa rikossyytteen, ja häneltä evätään määrätyksi ajaksi pääsy kuntosaleille. Uhkana on myös sakkorangaistus.
Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa kuntoilijoiden dopingkontrolli perustuu antidopingviranomaisten ja kuntosalien välisiin yhteistyösopimuksiin. Salit voivat kiillottaa puhdasta imagoaan sitoutumalla kuntoilijoiden testaamiseen. Esimerkiksi Tanskassa hymiö nettisivustolla kertoo, että sali valvoo dopingaineiden käyttöä.
– Pohjoismaisten kollegojen kanssa on käyty mielenkiintoista keskustelua siitä, miksei meillä Suomessa testata kuntoilijoita, A-klinikkasäätiön projektikoordinaattori Jukka Koskelo kertoo.
Tuore kansainvälinen tiedejulkaisu Performance Enhancement & Health kuitenkin väittää, että kurinpidolliset toimet ja rikostuomiot ovat vain pahentaneet tilannetta Hollannissa ja Belgiassa. Kaksivuotisessa kenttätutkimuksessa seurattiin suorituskykyä ja imagoa edistävien lääkeaineiden käyttöä.
Testaamisella negatiivisiakin vaikutuksia
Tutkimuksen mukaan kuntoilijoiden testaaminen saleilla on johtanut treenaamiseen yksityisillä klubeilla, harjoittelun lopettamiseen sekä vaarallisempiin dopingkäytäntöihin, joilla pyritään välttämään positiivinen testitulos.
A-klinikkasäätiön Dopinglinkki haluaa tarjota ihmisille helposti lähestyttävää palvelua moralisoimatta.
– Emmekä halua leimata mitään kuntoilijaryhmää, Koskelo korostaa.
Suomessa dopingaineiden valmistus, maahantuonti, levittäminen ja hallussapito levittämistarkoituksessa on kriminalisoitu. Dopingaineiden käyttöä ei ole säädetty rangaistavaksi.