Mainos

Kuntien valmistautumisessa euroon suuria eroja

Kuntien ja kuntayhtymien valmistautuminen eurovaluutan käyttöön ottoon on näet suurelta osin vielä suunnitteluvaiheessa.

Kuntien välillä on lisäksi suuria eroja siinä, kuinka pitkällä valmistautumisessa ollaan. Kuntaliiton erityisasiantuntijan Leena Piekkolan mukaan syytä suureen huoleen ei silti vielä ole, mutta pikkuhiljaa töihin on syytä ryhtyä. Piekkola on ollut syksystä 1997 lähtien mukana valmistelemassa kuntia euro-operaatioon.
-Kansallisesti sovitun siirtymäsuunnitelman periaatteiden mukaisesti kunnat ottavat euron kotivaluutakseen vasta v. 2002, kun euro otetaan käyttöön käteisvaluuttana, Piekkola huomauttaa.
-Oikeastaan aikaa valmisteluihin on siis jopa ruhtinaallisen paljon, mutta paljon on kyllä tehtävääkin.

Työtä siis riittää - ja rahaakin palaa. Kukaan ei ole laskenut tarkkaan paljonko, mutta Kuntaliiton karkean arvion mukaan euro aiheuttaa kunnille yhteensä 600 miljoonan markan ylimääräisen laskun, eli 120 markkaa asukasta kohti.

Hyvinkää Suomen pilottikunta

Käytännön työssä ollaan tässä vaiheessa lähinnä taloushallinto-osastoilla, koska euro on jo käytössä tilivaluuttana. Varsinkin pienempien kuntien joukossa on paljon sellaisiakin, joissa ei ole vielä tehty asian eteen oikeastaan mitään. Piekkolan mukaan viesti on mennyt kuitenkin hyvin perille. Hän on vakuuttunut, että loputkin kunnat heräävät ajoissa - jos eivät muuten, niin naapuriensa imussa.

On myös kuntia, joissa pelisäännöistä on sovittu ja oppia jaettu erittäinkin hyvissä ajoin. Tällaisia ovat Piekkolan mukaan mm. Turku, Vaasa, Vantaa ja Iisalmi. Perusteellinen siirtymissuunnitelma on paperilla kuitenkin vain yhdellä kunnalla: Hyvinkäällä. Hyvinkää valittiin europrojektin pilottikunnaksi, jolle laadittua esimerkkisuunnitelmaa on jaettu muille kunnille.

Hyvinkään europrojektia vetänyt tietojärjestelmäpäällikkö Meeri Lindfors sanoo, ettei isoja yllätyksiä ole vielä tullut vastaan.
-Tässä vaiheessa esimerkiksi pitkäaikaiset sopimukset solmitaan jo euromääräisinä. Yhtään eurolaskua ei ole vielä tullut, mutta kun tulee, se pitää osata käsitellä.

Euro-operaation Hyvinkäälle aiheuttamat ylimääräiset kustannukset Lindfors arvioi noin puoleksi miljoonaksi markaksi. Lasivitriiniin sitä ensimmäistä eurolaskua ei ehkä sentään laiteta, mutta Lindfors kertoo naureskellen antaneensa ohjeen, että se pitää ehdottomasti kiikuttaa myös hänen nähtäväkseen.

Kunnat talousyksiköinä suuria ja rönsyileviä

Kuten yksityisissä yrityksissä, euro on kunnissakin muutos, jonka vaikutukset tuntuvat organisaation kaikissa haaroissa. Kustannuksiltaan, työmäärältään ja tärkeydeltään merkittävimmästä päästä on ATK-järjestelmien päivitys - varsinkin kun samaan rytäkkään osuu vuosi 2000 ja Y2K-ongelma.

Hallinnon sisällä euro täytyy ottaa huomioon mm. laskutuksessa, kirjanpidossa ja sopimuksia laadittaessa. Kuntalainen huomaa muutoksen esimerkiksi siitä, että taksat ja maksut muuttuvat euromääräisiksi. Pikkuhiljaa euro ilmestyy kunnan lomakkeisiin ja esitteisiin, ja vuonna 2002 pysäköintiautomaatteihin isketään eurokolikoita - tai korttirahaa.

Kuntien perusongelma yrityksiin verrattuna on se, että ne ovat suuria ja rönsyileviä talousyksiköitä, joiden eri hallintoalojen kosketuspinta asiakkaisiin - eli kunnan asukkaisiin - on suuri ja yhtälailla rönsyilevä. Ongelma näkyy vaikkapa tietojärjestelmien kohdalla. Keskivertokunnan eri yksiköiden tietojärjestelmät tulevat monilta eri toimittajilta, toisin kuin yrityksissä. Tämä tuo mukanaan yhteensovittamis- ja päivittämisongelmia.

Kunnille euroon siirtyminen on välittömiltä vaikutuksiltaan lisäksi varsin yksiselitteisesti pelkkä menoerä. Yritykselle vaihtokustannusten ja -riskien poistuminen voi olla plussaa, mutta kunta ei voi tätä laskea edukseen.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.