Sosiaali- ja terveydenhuoltoon kaavailtu valinnanvapaus myllertää alan työmarkkinoita. Kuntien työntekijöiden eläkkeistä vastaavassa Kevassa uudistus aiheuttaa huolta, sillä iso osa kuntatyöntekijöistä voi vastaisuudessa työskennellä yksityisellä sektorilla.
Sote-uudistuksessa yli 200 000 ihmisen työnantaja muuttuu, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta maakuntien vastuulle. Vielä valmistelussa olevan uudistuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2019 alusta.
Kevan tavoitteena on, että maakuntien palkkalistoille siirtyvät työntekijät säilyisivät eläkevakuutettuina Kevassa. Varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander toivoo lakiin kirjausta, että maakunnat kuuluisivat Kevaan eli olisivat sen jäsenyhteisöjä.
Keva hoitaa kuntien, valtion ja kirkon eläkkeitä
– Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista.
– Kaikki Suomen kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät ovat Kevan omistajia. Lisäksi sillä on noin 1 300 valtion ja kirkon työnantaja-asiakasta.
– Kevalla on rahastoituna 44,9 miljardia euroa sen eläkevastuurahastossa (tilanne viime vuoden lopussa).
– Kunta-alan eläkevastuut menneiltä vuosikymmeniltä ovat muita aloja suuremmat, koska eläketurva oli yksityistä sektoria korkeampi.
– Keva perii muita korkeampaa eläkemaksua, joka on 5 prosenttiyksikköä päälle työeläkemaksun (TyEL). Korotettua maksua perustellaan myös alan naisvaltaisuudella ja pidemmällä eläkkeelläoloajalla.
– Kerättävillä eläkemaksuilla maksetaan tämänhetkiset eläkkeet ja loppu rahastoidaan. Keva arvioi, että vuodesta 2018 eteenpäin se joutuu käyttämään eläkkeiden maksamiseen myös rahastoituja varojaan.
Huomattavasti isompi ongelma Kevalle on, että iso osa työntekijöistä voi vastaisuudessa siirtyä yksityiselle sektorille muiden työeläkeyhtiöiden vakuutettavaksi.