Eläkejärjestelmä saattaa mullistua – valmisteluun käydään pian

– Oikein toteutetulla yhdistymisellä saavutetaan huomattavasti isompi ja vakaampi järjestelmä, joka kestää paremmin suhdannevaihteluita pitkälläkin aikavälillä, Kietäväinen sanoo.

Jos järjestelmät yhdistetään, kunnat voivat tulevaisuudessa kilpailuttaa henkilöstönsä eläkevakuutukset.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvioi, että tähän mahdollisuuteen on suhtauduttu monessa kunnassa positiivisesti.

Kuntaliitto on muutenkin valmistelun kannalla ja näkee etuna suuren järjestelmän tuoman vakauden. Punakallio kuitenkin muistuttaa, että asiaan liittyy suurta epävarmuutta. Kuntaliitto on huolissaan erityisesti siitä, kuinka suuri lasku järjestelmien yhdistämisestä koituisi kunnille.

– Hetkellisesti se korottaa edelleen kuntien työn hintaa, eli kuntien eläkemaksuja. Ne eivät hetkessä tasautuisi, vaan ehkä joskus kuudenkymmenen vuoden päästä asettuisivat samalla tasolle kuin muilla sektoreilla, Punakallio sanoo.

Keva jakaantuisi kahtia 

Eläkejärjestelmien erillisyyttä pohtinut edellinen työryhmä sai työnsä valmiiksi alkuvuodesta, jolloin julkistettiin järjestelmien yhdistämistä puoltava raportti.

Julkistusta seuranneella lausuntokierroksella lopputulos sai runsaasti kannatusta, ja hallitusohjelmassa on nyt linjattu selkeästi yhdistämisen valmistelusta.

Käytännössä kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien yhdistämisen seurauksena julkisen puolen eläkevakuuttaja Keva jaettaisiin kahteen osaan.

Kuntaeläkkeitä tarjoavasta Kevasta tehtäisiin uusi toimija, niin sanottu TyEL-Keva, joka kilpailisi yksityisten työeläkeyhtiöiden kanssa. Jäljelle jäävä pienempi Julkis-Keva huolehtisi valtion, kirkon ja Kelan eläkkeistä sekä työntekijän eläkelakia paremmista eläkeoikeuksista.

Järjestelyssä liikkuu suuria summia. Keva on Suomen suurin työeläkevakuuttaja, jonka sijoitusten markkina-arvo oli kesäkuun lopussa yli 53 miljardia euroa. Viime vuonna Keva maksoi eläkkeitä yli 10 miljardin euron edestä.

Summasta noin puolet oli kuntapuolen eläkkeitä.

Etuuksiin ei muutoksia 

Yksittäisen kansalaisen näkökulmasta muutos ei ole suuri, sillä järjestelmäuudistus ei tällä tietoa vaikuta nyt eläkkeellä olevien eläkkeisiin tai ylipäätään työntekijöiden eläkemaksuihin, eläkekertymiin, eläkeindekseihin tai eläkeikään.

Suomalaista eläkejärjestelmää yhdistäminen myllertää merkittävästi. Sen vuoksi siihen liittyy monia kriittisiä kysymyksiä.

– Siellä on paljon yksityiskohtia, joita on varmistettava, jotta vakuutettujen etuudet eivät heikkene ja jotta kykenemme vastaamaan vastuista jatkossakin, Kietäväinen sanoo.

Jo pelkkä Kevan jakaantuminen on Kietäväisen mukaan valtava haaste, sillä ratkottavana on muun muassa suuria tietojärjestelmä- ja henkilöstökysymyksiä.

Uutta TyEL-Kevaa alkaisi koskea sama vakavaraisuussääntely, joka koskee nykyisellään yksityisen sektorin eläkevakuuttajia. Tämä saa aikaan sen, että Keva joutuu järjestelemään eläkevakuusrahastonsa omaisuuseriä jonkin verran uudelleen.

Pitkä siirtymäaika

Onnistuessaan yhdistyminen toteutunee seuraavan vuosikymmenen loppupuolella. Työryhmän raportissa hahmoteltiin aloitusajankohdaksi vuotta 2027, joka on Kevan näkemyksen mukaan ehdoton minimi.

– Se kuulostaa pitkältä, mutta kannattaa muistaa, että kun vastaavanlaisia järjestelyjä on tehty, on niihin liittynyt tämäntyyppisiä siirtymäaikoja, Kietäväinen sanoo.

Kietäväinen varoittaa kustannusten noususta, jos yhdistymistä yritetään viedä liian nopeasti läpi.

Oma kysymyksensä on, mitä käy pitkällä tähtäimellä Julkis-Kevaan jääville valtion, kirkon ja Kelan eläkkeille.

Miksi koko eläkejärjestelmää ei pyrittäisi yhdistämään kerralla? 

Eläketurvakeskuksen johtaja Heli Backman vastaa, että silloin uudistuksesta tulisi aivan liian suuri pala yhdellä kertaa haukattavaksi. Tämän vuoksi edellisen työryhmän selvitys rajattiin kunnallisen ja yksityisen sektorin yhdistämisen pohtimiseen.

– Se on sitten erillinen kysymys, halutaanko ylipäätään tehdä niin, että kaikki yhdistettäisiin, Backman sanoo.