Lähes 180 000 ulkomaan kansalaista pääsee äänestämään huhtikuun kuntavaaleissa. EU:n ulkopuolelta tulevia äänioikeutettuja on oikeusministeriön mukaan noin 95 000. Äänioikeus on myös yli 80 000 EU-kansalaisella.
Ulkomaisten äänioikeutettujen määrä on noussut reilusti viime kuntavaaleista. Silloin äänioikeutettuja ulkomaiden kansalaisia oli vajaat 140 000.
Kuntavaaleissa saavat äänestää EU-maiden, Islannin ja Norjan kansalaiset, joilla on kotikunta Suomessa. Muut ulkomaalaiset ovat äänioikeutettuja, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa vähintään kaksi vuotta.
Ulkomaiden kansalaiset äänestävät kuntavaaleissa hyvin vähän. Vuoden 2012 vaaleissa ulkomaiden kansalaisten äänestysprosentti oli 19,6. Suomalaisista äänioikeutetuista 59,5 prosenttia äänesti vuoden 2012 kuntavaaleissa. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin.
Ruotsissa ja Somaliassa syntyneet aktiivisimpia
Alhainen äänestysaktiivisuus voi johtaa siihen, että ulkomaalaiset jäävät Suomen politiikassa marginaaliin.
– Suomessa ei aina huomata, kuinka otollista ryhmää he (vähän äänestävät) ovat poliittiselle populismille, sanoo akatemiatutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta.
Ulkomaalaisten äänestyskäyttäytymistä on tutkittu Suomessa vähän. Esimerkiksi heidän poliittisesta suuntautumisestaan ei tiedetä paljoakaan.
Wass arvioi, että alhainen äänestysinto liittyy ulkomaalaisten vaikeaan taloudelliseen asemaan, esimerkiksi matalaan koulutukseen ja ongelmiin työllistymisessä.
Oikeusministeriö julkaisi vuonna 2015 Wassin ja laatiman raportin, jossa selvitettiin osallistumista vuoden 2012 kuntavaaleihin. Tutkimus tehtiin Tilastokeskuksen rekisteritietojen perusteella ja siinä tutkittiin neljää suurinta ulkomaalaisryhmää. Aktiivisimpia äänestäjiä olivat Ruotsissa syntyneet, joista äänesti 45 prosenttia äänioikeutetuista. Somaliassa syntyneistä äänioikeuttaan käytti 40 prosenttia. Virossa syntyneistä äänioikeuttaan käytti vain 14 prosenttia ja Venäjällä syntyneistä 19 prosenttia.
