Kuntaliitosten hyödyt jäivät alle odotusten – pienet kunnat hyötyivät, kun palvelut pelastuivat

– Asiaa on tutkittu ja se tiedetään, että liitoksista on ollut jonkin verran taloudellista hyötyä joillekin pienille kunnille. Kuntaliitoksilla on pelastettu niiden palvelut, mutta niin suurta hyötyä kuin kuviteltiin, niistä ei ole saatu, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.

Kuntaliitokset ovat siis pelastaneet sivukylien ja haja-asutusalueiden palvelut, mutta vienyt ne kauemmaksi asukkaista.

– Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkko on keskittynyt siten, että monista pienistä kunnista palvelut ovat lähteneet isompiin yksiköihin, jatkaa Tainio.

Tämä näkyy esimerkiksi vanhustentalojen tyhjenemisenä syrjäseuduilla. Yhdistysten ylläpitämät ja kuntien takaamat vanhustenkodit ovat jääneet tyhjilleen ja menneet osin jo konkurssiin, kun ikäihmisten palvelupaikat on keskitetty suurempiin keskuksiin. Myös hammaslääkärit, psykologit, neuvolat ja lastensuojelun palvelut ovat keskittyneet isompiin keskuksiin.

– Tietysti voidaan kysyä, olisivatko sosiaali- ja terveyspalvelut pystytty pienissä kunnissa pitämään yllä ilman kuntaliitosta? Sanoisin että kuntalaisille välttämättömät palvelut on kuitenkin pystytty paremmin säilyttämään liitosten avulla, sanoo Tainio.

Kuntalaiset sopeutuvat yhä

Siitä on kymmenen vuotta kun Kälviä, Lohtaja ja Ullava sulautuivat osaksi Kokkolaa. Vaikka pintapuolisesti näyttää siltä, että kaikki ovat tyytyväisiä, asia ei näin ole.

– Kuntaliitos ei todellakaan kannattanut. Kaikki luvat ovat suuremman työn takana ja kaikki on tullut kalliimmaksi, sanoo kälviäläinen Eila Vuolle.

Samoilla linjoilla on saman kylän Hilkka Tapio.

– En tykännyt yhtään, kun mentiin Kokkolaan. Kakki harrastemaksut ovat nousseet jopa viisinkertaisiksi, sanoo Hilkka Tapio.

Yleinen surkuttelun aihe entisissä itsenäisissä kunnissa on kasvanut byrokratia. Siinä missä rakentaminen oli pikkukunnissa ennen melko vapaata ja villiä, uusi keskuskunta noudattaa määräyksiä tarkasti.

– Poika rakensi pihasaunaa, niin neljä miestä kävi neljä kertaa katsomassa hommaa. Ennen kun tarkastaja tuli omasta kunnasta, ne sanoivat että päätös tehdään tässä kun istutaan, muistelee Risto Hilli.

Liitoskuntiin on satsattu

Koska pienet kunnat pelkäsivät menettävänsä liitoksessa paljon päätösvaltaa ja palveluita, yleensä emokunnat ovat huolehtineet hyvin liitoskuntien investoinneista. Näin myös Kokkolassa: liitoskuntiin on investoitu ja satsattu enemmän kuin keskuskuntaan suhteessa asukaslukuun.

– Jos katsoo liittyneiden kuntien tulotasoa ja velkamäärää nyt, niin ei voi olla kuin yhtä mieltä siitä, että liitos kannatti. Ja tämän ovat myös liittyneiden kuntien päättäjät todenneet moneen kertaan, todistaa Kokkolan valtuuston puheenjohtaja Bjarne Kallis.

Hän on vahvasti sitä mieltä, että Suomen kuntamäärä laskee vielä reilusti. Esimerkkinä onnistuneesta kuntajaosta hän pitää Tanskaa. Suurin piirtein Suomen veroinen maa asukasluvun osalta on päätynyt sataan kuntaan.

– Ja yksikään näistä kunnista ei ylitä budjettia, sanoo Kallis.

Sote aiheutti välitilan

Neljän kunnan liittymä on nyt osa maakunnallista sotea, joka on jo karsinut hallintoa ja menoja. Muualla sote-ratkaisua vielä odotetaan ja se on pysäyttänyt kuntaliitokset. Niitä yritetään nyt vauhdittaa harkinnanvaraisella tuella, mutta toistaiseksi vain kaksi liitosta on vireillä.

– Nyt ollaan välitilassa, kun Sote-uudistus on viivästynyt. Moni on odottanut että se ratkaisee ongelmia, ja nyt ollaan odottavalla kannalla, kertoo Hanna Tainio.

Kuntaliitoksia yritetään vauhdittaa jälleen harkinnanvaraisilla porkkanarahoilla, vielä melko turhaan.

– Käykö siinä niin, että Sote pelastaa monien kuntien tilanteen, vai käykö suorastaan päinvastoin? Varsinkin isoille kaupungeille Sotesta saattaa olla enemmän taloudellista haittaa kuin hyötyä, arvioi Tainio.

Vaikka kuntaliitosten hyödyt ovat epävarmat, hän uskoo niiden kantavan pitkän päälle paremmin, kuin pienten kuntien yksinelon.

– Jos pähkinänkuoreen laitetaan, niin kuntaliitoksilla voidaan turvata etenkin pienten kuntien asukkaiden palvelut. Kyllä itse ennustaisin, että kuntaliitoksia alkaa tulla lisää, sanoo Tainio.

Hänkään ei usko 20–50 kunnan Suomeen, kuten taannoin väläyteltiin.

– Arvioisin, että kyllä varmasti yli sata kuntaa tulee Suomessa olemaan, sanoo Tainio.