Kuntaliiton selvitys: Lastensuojelun valvonnassa puutteita

Kun luvat on saatu ja aluehallintovirasto on toiminnan edellytykset tarkastanut, ei toimintaa juurikaan enää valvota.

– Aluehallintovirastossa on vain muutama lastensuojelutarkastaja jotka tekevät sitä työtä, toteaa erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Suomen Kuntaliitosta.

Kuntaliitto selvitti lastensuojelutyötä 320 kunnassa. Kuntien suurin ongelma on se, että perheitä ei pystytä auttamaan tarpeeksi ajoissa. Kunnilla on myös vaikeuksia tuottaa itse tarvittavia palveluita, joten ostopalveluiden määrä kasvaa.

Yksityiset yritykset tuottavat jo lähes puolet lastensuojelupalveluista. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista yli 65 prosenttia sijoitetaan yksityisiin lasten- ja perhekoteihin.

Satojen miljoonien eurojen bisnes

Runsaassa kymmenessä vuodessa ostopalveluiden määrä on yli kaksinkertaistunut. Eniten ostetaan lastenkotipalveluita.

Rahaa lasten sijoituspalveluissa pyörii satoja miljoonia euroja. Yksityiset palveluntuottajat eivät sinänsä ole ongelma, mutta niiden valvonta on.

Edellispäivänä esimerkiksi apulaisoikeusasiamies antoi eräälle lastenkodille huomautuksen nuoren pojan nöyryyttämisestä.

Lasta oli rangaistuksena istutettu muun muassa viikko alushoususillaan paikoillaan. Asia tuli ilmi kantelun myötä, ei perusvalvonnassa.

– Mä nostaisin tässä esiin sen, että mikä on näiden palveluiden valvonnan laatu ja se tapa, miten sitä sitä arvioidaan. Onko niin, että laitokseen menee tarkastaja käymään ja toteaa, että seinät on pystyssä ja lapset puettu vai onko meillä suora palaute lapsilta, aprikoi Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen.

Kuntaliitossa odotetaan nyt sote-uudistusta, jossa lastensuojelunkin vastuun voisi kantaa yksittäistä kuntaa suurempi yksikkö.

Katso Anne Forssénin juttu (14.3.2013)