Kuntaliiton hintalappu hoitajamitoitukselle on 200 miljoonaa – hallitusohjelmasta rahaa sille löytyy 70 miljoonaa: "Se tarkoittaa isompia luokkakokoja, vähemmän sijaisia, huonoja kiinteistöjä"

Uuden hallitusohjelman mukaan Suomeen perustetaan 18 maakuntaan sote-ratkaisuun liittyen. Tampereen pormestari Lauri Lyly ei pidä maakuntauudistusta hyvänä asiana. Lylyn mukaan uudistuksessa yritetään ratkaista kuntien ongelmia maakunnilla.

– Tässä lähdettiin rakenteet edellä, kun olisi pitänyt lähteä palvelulupaukset edellä.

Pääkaupunkiseutu saa oman ratkaisunsa, jota oltaisiin kaivattu myös muualle Suomeen, kuten Tampereelle ja Oulun seudulle. Pirkanmaalla ollaan käynnistämässä kuntapohjaista polkua, jossa katsotaan kuntien välistä sote-yhteistyötä.

– Me odotettiin neljä vuotta maakuntauudistusta, jota ei tullut. Nyt me ajattelimme, että sote ei kestä odottaa näin kauaa. Kuntien pitää nyt toimia aktiivisesti.

Kuntien ongelmanratkaisu vie aikaa

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen mukaan uuden hallituksen keskittyminen sosiaali- ja terveyspalveluihin on erittäin hyvä asia. Kuntaliiton tutkimusten mukaan asiat pitää ratkaista ongelma kerrallaan ja uudistukset vievät kauemmin aikaa kuin yhden hallituskauden.

Esimerkiksi maakuntien verojärjestelmän muuttaminen veisi useita vuosia aikaa. Karhusen mukaan kunnat eivät saisi odotella, vaan asioita pitäisi laittaa jatkuvasti kuntoon.

Suomessa on paljon pieniä kuntia, joilla on vaikeuksia järjestää palveluita taloudellisten ongelmien takia. Karhusen mukaan tarvittaisiin kuntia suurempia alueita. Esimerkiksi lääkärin hoitoon pääseminen venyy aivan liian pitkäksi ongelman takia.

Karhunen ja Lyly ovat yhtä mieltä siitä, että veroja ei tarvittaisi lisää.

– Eiköhän meillä ole veroja ihan riittävästi. Nyt on tärkeää ratkoa se, että ihmiset pääsevät hoitoon oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan, Karhunen summaa.

Hoitajia ja lääkäreitä tarvitaan lisää

Yksi lupaus uudessa hallitusohjelmassa on hoitoon pääsy -lupaus, eli viikon sisällä hoitoon hakeutumisesta tulisi päästä lääkärille.

Karhunen on lupauksen suhteen skeptinen.

– Se, että hallitusohjelmaan on kirjoitettu, että viikossa pääsee hoitoon, ei todellakaan tarkoita sitä.

Suomessa on tällä hetkellä laaja lääkäripula ja hoitajia jää vuosittain eläkkeelle parisen tuhatta. Lisäksi hoitajamitoitus kasvaa hallitusohjelman myötä. Ongelma piilee siinä, että hoitajia ja lääkäreitä ei vain ole riittävästi.

– Tarvitaan oikeasti isoja uudistuksia myös työelämässä. Toisaalta tarvitaan myös kunnille rahaa, koska ei valtio järjestä näitä palveluita, vaan kunnat, Karhunen kertoo.

Lauri Lyly korostaa koulutukseen panostamisen tärkeyttä.

– Koulutus on tässä tärkeää. Pitää olla ihmisiä, mistä ottaa, Lyly linjaa.

Kuntaliitto laskee hinnaksi 200 miljoonaa, hallitusohjelmassa luvattu 70 miljoonaa

Kuntaliitto kritisoi hallitusohjelmasta löytyvää vanhuspalveluiden hoitajamitoitusta sekä laskelmaa sen aiheuttamista kustannuksista. Kuntaliitto laskee vanhusten hoivan hoitajamitoituksen nostamisen 0,7 hoitajaan yhtä hoidettavaa kohti maksavan 200 miljoonaa euroa, ei hallitusohjelmasta löytyvän 70 miljoonan verran.

Karhusen mukaan hoitajatarvetta pitäisi arvioida enemmän tilanteen mukaan.

– Siinä ei ole mitään järkeä, että kaikkialle laitetaan saman verran hoitajia.

Lylyn mielestä on mielenkiintoista nähdä, millä perusteella 0,7 hoitajamitoitus määritellään.

Hinnaksi on laskettu 200 miljoonaa, mutta rahaa ei tule kuin 70 miljoonaa. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

– Se tarkoittaa samaa kuin tähänkin saakka. Kunnilla ei ole tähänkään mennessä ollut rahaa kaikkien palvelujen tuottamiseen. Niistä palveluista vähennetään, jotka eivät ole lakisääteisiä. Se tarkoittaa isompia luokkakokoja, vähemmän sijaisia, huonoja kiinteistöjä yms. Karhunen selittää.

Kunnallisvero tulee todennäköisesti nousemaan. Hallitusohjelmassa luvataan kunnille 100 prosentin korvaus lisävelvoitteista. Lyly toivoo, että hallitus pitää lupauksensa.