Helsingin ja Turun välille suunnitteilla olevan Länsirata-hankkeen rahoitus saa osakseen arvostelua ainakin osassa kunnista.
Valtio ja osakaskunnat Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi olivat päässeet kesäkuussa alustavaan yhteisymmärrykseen siitä, että valtio ja kunnat sitoutuvat rahoittamaan hankkeen rakennusvaihetta 400 miljoonalla eurolla kumpikin.
Neuvottelut summan jakautumisesta kuntien välillä ovat kesken, eikä kunnissa ole vielä tehty asiasta päätöksiä.
Suunnitteluvaiheessa mukana ollut Helsinki on jo päättänyt, ettei se osallistu rakentamisvaiheen rahoittamiseen.
Viime viikolla kävi ilmi, ettei Länsirata-hanke saa hakemaansa 180 miljoonan euron EU-rahoitusta.
Tämän jälkeen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) on puhunut koko hankkeesta hyvin kriittiseen sävyyn.
Hän sanoi esimerkiksi MTV:n haastattelussa, että jatko on nyt kunnista kiinni, ja jos kunnat eivät osallistu 400 miljoonalla eurolla, hanke kaatuu siihen.
Länsirata-hankkeen investointikustannusten on arvioitu olevan kaikkiaan yli kolme miljardia euroa.
"Kuntien maksuosuus liian suuri"
Kuntien osallistuminen ei kuitenkaan ole vielä ollenkaan selvää. Esimerkiksi Kirkkonummella asiaan suhtaudutaan hyvin kriittisesti.
– Koko Länsirata-hanke sinällään on valtavan kallis. Ja sen rahoituspohja ja siitä käydyt keskustelut eivät Kirkkonummen osalta ole ollenkaan herättäneet mitenkään lämpimiä tunteita, vaan pikemminkin aika paljon kriittisiä kysymyksiä, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi (kok.) STT:lle.
Hän katsoo, että kuntien maksuosuus hankkeessa on liian suuri. Kirkkonummi on toistaiseksi lähtenyt siitä, että sen kustannukset voisivat korkeintaan liittyä kunnan alueella sijaitsevan Veikkolan aseman rakentamiseen ja infraan.
– Jos tähän Länsirata-hankkeeseen pitäisi meiltä löytyä kymmeniä miljoonia, niin meillä ei ole sitä rahaa olemassa yksinkertaisesti.
"Kuulostaa jopa hieman kohtuuttomalta"
Salossa puolestaan suhtautuminen hankkeeseen on jakautunutta, sanoo kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen.
Kun kaupunginhallitus käsitteli esisopimusta ennen lomia, asiasta äänestettiin. Kaupunginhallitus päätti, että neuvottelutavoitteita käsitellään elokuussa. Lopullisesti rakentamisvaiheeseen mukaan lähtemisestä päättää kaupunginvaltuusto.
Salossa ei ole vielä linjattu, paljonko rahaa hankkeeseen voitaisiin laittaa, jos mukaan lähdetään.
– Totta kai meillä on paineita siihen, että meillä on tietynlainen kriittinen piste. Että mieluummin vähemmän kuin enemmän, Korhonen sanoo.
– Vaikka talous olisi hyvässäkin kunnossa, niin kyllä tässä puhutaan erittäin isosta investoinnista. Ja taloudellisesti ollaan ylärajoilla, että tämä investointi jossain määrin kuulostaa jopa hiukan kohtuuttomalta.
Vihdissä hanke nähdään tärkeänä
Myös Vihdissä olisi toivottu, että kuntien maksuosuus olisi ollut selvästi pienempi. Siellä katsotaan, että näin suuren osuuden edellyttäminen kunnilta oli valtiolta odottamaton ulostulo, sanoo vs. kunnanjohtaja Essi Piirojärvi.
– Kun verrataan mihin tahansa aiempiin hankkeisiin, kuntien maksuosuudet ovat olleet merkittävän paljon pienemmät, hän sanoo.
– Mutta toki ymmärretään, että valtion taloustilanne on yhtä lailla tiukka. Ja koetaan silti, että tämä on Vihdin kunnalle merkittävä hanke. Varmasti olemme kaikki ymmärtäneet sen, että joka tapauksessa rahoitusosuudet tulevat koskemaan myös kuntia.