Peruskoulun uuden kielilain mahdollistama kielikokeilu näyttää jäävän torsoksi. Vain muutama kunta on toistaiseksi kiinnostunut hakemaan kokeiluun. Hakuaika päättyy perjantaina.
Kokeilussa kunnat voisivat tarjota pakollisen ruotsin vaihtoehdoksi peruskoulun kuudennella luokalla B1-kielenä jotain muuta vierasta kieltä.
Tähän aamuun mennessä Opetushallitukseen oli saapunut vain Kaustisen hakemus. Lisäksi ainakin Savonlinna on jättämässä hakemuksen. Muutamat kunnat päättävät asiasta näinä päivinä, mutta joka tapauksessa hakijamäärä jää pieneksi.
Itä-Suomesta ei hakemuksia
Kokeilu ei kiinnosta edes Itä-Suomessa, jossa venäjän kielen opiskelua on pidetty pitkään tärkeänä. Esimerkiksi yksikään Pohjois-Karjalan kunta ei hae kokeilulupaa.
– Ei olla hakemassa. Huoltajilta ja lapsilta on kysytty, mutta hirveää kiinnostusta ei ole mistään suunnasta tullut, perustelee Tohmajärven kunnan sivistysjohtaja Matias Valoaho.
– Kokeilussa jätetään nuorilta tulevaisuus hieman hämäräksi, mitä tapahtuu kielten opiskelulle toisella asteella ja korkea-asteella.
Valoahon mielestä kokeilu tungetaan koulujen kieliohjelman väliin minne se ei sovi.
– Tuntuu, että muutamalla kielitunnilla yritetään ratkaista poliittisia ongelmia.
Jatko-opinnot epäselviä
Valoaho on huolissaan myös siitä, miten kokeilumalli vaikuttaisi nuorten kielten opiskeluun peruskoulun jälkeen.
– Jos nuori valitsee B1-kieleksi ruotsin sijaan esimerkiksi espanjan, hänen pitäisi sitten jostakin löytää lukio, jossa sitä voi opiskella jatkossa. Sekin jää mallissa täysin auki, että miten nuori voi suorittaa ruotsin myöhemmin.
– Virkamiesruotsia tarvitaan täällä Tohmajärvelläkin. Meillä on potentiaalisia työpaikkoja sekä Tullissa että Rajavartiostossa, Valoaho muistuttaa.
Terho myöntää puutteet
Kokeilu on ollut tärkeä sekä Sinisille että Perussuomalaisille. Korean kisoista tavoitettu Sinisten puheenjohtaja, ministeri Sampo Terho on pettynyt.
– On se harmillista jos tämä hieno tilaisuus jää nyt käyttämättä koska tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus edistää kielivapautta. Malli oli pitkien neuvottelujen ja kompromissien lopputuote niin kuin politiikassa usein, Terho muotoilee.
Kunnissa supistaan, että kokeilun reunaehdot on tahallaan tehty niin tiukaksi ettei hakijoita tulisi. Tällä tavalla suojeltaisiin tietoisesti ruotsin kieltä.
– En ota kantaa siihen, kun en ole ollut mallia tekemässä, mutta ei tämä ole helpoimpia kokeiluja, Valoaho pyörittelee.
– Pitää paikkansa, että kielilainsäädäntöön on vaikea tehdä poikkeuksia edes tällaisen pienen kokeilun verran. Kielivapautta kuitenkin toivotaan laajemmin kuin nyt kuntia on tulossa kokeiluun mukaan, Terho arvioi.
"Kuraa niskaan"
Terho muistuttaa vielä, että hallitus on varannut kokeiluun rahoituksen. Sen turvin mukaan voitaisiin ottaa enimmillään 2200 oppilasta.
Opetushallituksesta myönnettiin MTV Uutisille, että kokeilumallista osattiin odottaa kovaa palautetta.
– Tiedettiin, että kuraa tulee niskaan. Malli on haastava, opetusneuvos Anu Halvari kommentoi.
– Kokeilua säätelevät perustuslaki, kielilaki ja kokeilulaki. On me täällä ne luettu kun hakulomaketta tehtiin. Me toteutamme tässä kokeilulakia ja piste, Halvari korostaa.
Neljäsosalla venäjää Tohmajärvellä
Venäjän opiskelun tärkeyttä vuosia korostanut Tohmajärvi jatkaa vapaaehtoista tietä. Kunta tarjoaa venäjää A2-kielenä jo neljänneltä luokalta alkaen ja sen valitsee 20-30 prosenttia ikäluokasta.
Valinnan tekeville se merkitsee vähintään pari oppituntia viikossa muun lukujärjestyksen päälle.
Kun kokeiluun ei nyt haeta, ruotsin opiskelu B1 -kielenä jatkuu normaalisti koko ikäluokalla.
– Venäjää on täällä tärkeä osata, mutta aion opiskella kaikkia muitakin kieliä, vakuuttaa kolmatta vuotta Tohmajärven Tietäväisen koulussa venäjää opiskeleva 6. luokan oppilas Riina Varis.