Kuka keksii uusien huumeiden käsittämättömät nimet? MDMA, 4‐fluorialfa‐PVP, AB‐FUBINACA…

Nimet vaihtelevat usein kuullusta amfetamiinista sellaisiin eksoottisiin nimikkeisiin kuin bromo-dragonfly, 4-fluorialfa-PVP ja AB-FUBINACA. Sellainenkin usein kuultu huumausaine kuin ekstaasi esiintyy välillä vaikuttavan aineensa MDMA:n nimellä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuskemisti Pirkko Kriikku kertoo, että osa huumeista on saanut vakiintuneen nimen vuosien saatossa, mutta uusien aineiden nimet päätetään kansainvälisesti perustuen aineen kemialliseen rakenteeseen. Erilaiset kirjaimet ja numerot viittaavat siihen, millaisista aineksista kemikaali rakentuu. Tässä työssä käytetään kansainvälisen teoreettisen ja sovelletun kemian liitto IUPAC:n ylläpitämää järjestelmää.

– Tämä nimeämisasia on varsin sekava ja monimutkainen soppa, jonka kanssa välillä saamme tapella esimerkiksi, kun tilaamme vertailuaineita ulkomailta. Synonyymejä kun voi olla useita ja se pääasiallinen käytössä oleva nimi tietyssä maassa voi olla eri kuin meillä Suomessa, Kriikku kertoo.

Aineiden nimiä johdetaan kemiasta

Usein aineen kutsumanimi johdetaan kemiallisesta nimestä. Esimerkiksi tästä soveltuu aiemmin mainittu MDMA, jonka lyhenne on johdettu nimestä 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini.

Aina nimien johtaminen ei suomenkielisen näkökulmasta ole ilmeistä. Esimerkiksi käy alfa-PVP, joka on peräisin nimestä alfa-pyrrolidinovalerofenoni (englanniksi alpha-pyrrolidinovalerophenone). Kriikku kertoo kuitenkin nykyään aineeseen viitattavan nimellä alfa-pyrrolidinopentiofenoni, jolloin lyhenteeseen päätyneen V-kirjaimen tausta ei käy suoraan selväksi.

Vaikka ajatus on sinänsä suoraviivainen, käytännössä yhden aineen nimeksi voidaan sen rakenteen perusteella esittää useita vaihtoehtoja. Tyylejä tehdä kemialliseen rakenteeseen perustuvia nimiä on erilaisia.

Esimerkiksi soveltuu synteettinen kannabinoidi AB-FUBINACA, joka kemiallinen nimi on sanahirviö 2-fluoribentsyyli-isomeeri (N-(1-amino-3-metyyli-1-oksobutan-2-yyli)-1-(2-fluoribentsyyli)-1H-indatsoli-3-karboksamidi). Kriikku kertoo, että esimerkiksi AB-FUBINACA:n nimessä oleva ”FUB” viittaa yhdisteen rakenteessa olevaan 4-fluorobentsyyliin (”FUB”), eli yhdisteen ”häntään”. 

Molekyylin rakennetta on siis jaettu lyhennettä varten vielä pienempiin paloihin, ja annettu paloille omia nimiään nimen rakentamisen helpottamiseksi.

Lue myös: Valtaosa muuntohuumeista menee tullista läpi, Tullin johtaja myöntää MTV:lle – Suomeen tuodaan vuosittain ainakin kymmenen uutta huumausainetta

Yritykset ja keksijät nimien takana

Vanhojen huumeiden nimet ovat jo vakiintuneet, mutta nimien taustalta löytyy esimerkiksi liiketoimintaa. Sanakirjoistaan tunnettu Merriam-Webster kertoo, että heroiini on saanut nimensä Heroin-nimisestä tuotemerkistä, jolla saksalainen Bayer-lääkeyritys ainetta kauppasi. Kutsumanimi onkin vakiintunut, sillä harva kutsuu heroiinia tänä päivänä diasetyylimorfiiniksi muulloin kuin aineesta lääkkeenä puhuttaessa.

– Osa tällaisista uusista huumeista saattaa olla sellaisia aineita, joita on alun perin tutkittu lääkeaineina, ja niillä saattaa siksi olla jokin kirjain- tai numeroyhdistelmä siellä lääketutkimusyhteydessä. Sitten se on jäänyt sen aineen nimeksi myös myöhemmin, jos se on otettu huumekäyttöön, Kriikku kertoo.

Tästä esimerkiksi käynee useita kuolemia vuosina 2016–2017 aiheuttanut synteettinen opioidi U-47700. Nimi viittaa lääkkeen tutkimuksissaan kehittäneeseen lääkeyhtiö Upjohn Companyyn.

Toinen esimerkki aineen kehittämisen yhteydessä syntyneestä nimestä on voimakas, LSD:tä vaarallisempi bromo-dragonflyn-niminen psykedeeli. Sen kerrotaan saaneen nimensä siitä, että sen molekyylirakenne muistuttaa sudenkorentoa (englanniksi dragonfly).

Lue myös: Erikoisartikkeli: Lääketuotteiden uskomaton historia – heroiinia yskään, istukan rasvaa ryppyihin

Aineille syntyy kutsumanimiä liukuhihnalta

Suomessa käyttöön pyritään ottamaan nimi, joka vastaa aineen kansainvälistä nimeä. Tästä nimeämisestä päättää Fimea.

– Koska tosiaan kemialliset nimet ovat hankalia, niin helpompia kutsumanimiä tosiaan muodostuu liukuhihnalta synteettisille molekyyleille, ylitarkastaja Katja Pihlainen Fimeasta kertoo

Pihlaisen mukaan virasto on viimeiset vuodet pyrkinyt ottamaan viranomaisten käyttämille listoille yleisimmän ja vakiintuneimman ”suunmuotoisen” nimen. Tätä nimeä täydennetään sitten aineen kemiallisella nimellä. 

Valintakäytäntö ei kuitenkaan ole täysin yksioikoinen. Monien lääkekäytössä olevien huumausaineiden nimet tulevat maailman terveysjärjestö WHO:lta, ja Suomen huumelistauksissa huumeita on nimetty hieman eri tavoin: Osa on otettu suoraan YK:n ja WHO:n listojen muotoiluista, osa taas on nimetty yleisimmän puhuttelunimen mukaan.

Lue myös: Ekstaasi muuttaa muotoaan: Suosittu bilehuume yhä useammin vaikeasti tunnistettavaa jauhetta

Nimi voi vakiintua vuosien kuluessa

Vaikka joillekin huumausaineille on vakiintunut yleiseen käyttöön suomalaistettu nimi, monelle uudemmalle yksinkertaisempaa nimeä ei ehdi muodostua.

– Kun puhutaan näistä uusista muuntohuumeista, ne harvoin jäävät hyvin pitkäksi aikaa huumekäyttöön. Ne tuppaavat olemaan vuoden tai pari ja sitten ne korvaantuvat jollain muulla. Niillä ei kymmenien vuosien vakiintumisia ole toistaiseksi nähty, Kriikku kertoo.

– Toki henkilöillä, jotka käyttävät näitä aineita, saattaa olla omia lempinimiään näille aineille.

Tästä käy jälleen esimerkiksi MDMA, jonka kutsumanimi ekstaasi on peräisin katuslangista ja huumekaupasta.

Ei ole syytä huolestua, vaikka tämä kemiallisten termien ja niiden lyhenteiden vyyhti pistäisi pään pyörälle. Sen lisäksi että niitä koskevalla tiedolla ei useimmat kostu arjessaan juurikaan, voi lohduttaa se, että asia ei ole helppo ammattilaisillekaan.

Tilanne on kuitenkin parempaan päin. Kriikku ja Pihlainen kertovat, että nimeämisen systematiikka kehittyy, vaikka joskus syntyvien nimien muoto voi yhä olla vaikea muistaa tai lausua.

Lue myös: Huumeiden käyttö on arpapeliä – bilehuumetta haluavat voivat saada aivan muita myrkkyjä