Poliisin tiedotteissa ja huumerikosten tuomioista kertovissa uutisissa vastaan tulee säännöllisesti mitä kummallisempia huumeiden nimiä.
Nimet vaihtelevat usein kuullusta amfetamiinista sellaisiin eksoottisiin nimikkeisiin kuin bromo-dragonfly, 4-fluorialfa-PVP ja AB-FUBINACA. Sellainenkin usein kuultu huumausaine kuin ekstaasi esiintyy välillä vaikuttavan aineensa MDMA:n nimellä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuskemisti Pirkko Kriikku kertoo, että osa huumeista on saanut vakiintuneen nimen vuosien saatossa, mutta uusien aineiden nimet päätetään kansainvälisesti perustuen aineen kemialliseen rakenteeseen. Erilaiset kirjaimet ja numerot viittaavat siihen, millaisista aineksista kemikaali rakentuu. Tässä työssä käytetään kansainvälisen teoreettisen ja sovelletun kemian liitto IUPAC:n ylläpitämää järjestelmää.
– Tämä nimeämisasia on varsin sekava ja monimutkainen soppa, jonka kanssa välillä saamme tapella esimerkiksi, kun tilaamme vertailuaineita ulkomailta. Synonyymejä kun voi olla useita ja se pääasiallinen käytössä oleva nimi tietyssä maassa voi olla eri kuin meillä Suomessa, Kriikku kertoo.
Aineiden nimiä johdetaan kemiasta
Usein aineen kutsumanimi johdetaan kemiallisesta nimestä. Esimerkiksi tästä soveltuu aiemmin mainittu MDMA, jonka lyhenne on johdettu nimestä 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini.
Aina nimien johtaminen ei suomenkielisen näkökulmasta ole ilmeistä. Esimerkiksi käy alfa-PVP, joka on peräisin nimestä alfa-pyrrolidinovalerofenoni (englanniksi alpha-pyrrolidinovalerophenone). Kriikku kertoo kuitenkin nykyään aineeseen viitattavan nimellä alfa-pyrrolidinopentiofenoni, jolloin lyhenteeseen päätyneen V-kirjaimen tausta ei käy suoraan selväksi.
