Turun kaupunki on saanut ratapihahankkeen taustalla toimivilta liikemiehiltä vaatimuksen 30 miljoonan euron investoinnista. Ilman kaupungin rahaa monitoimiareenan rakentaminen ja koko ratapihahanke uhkaa kaatua. Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle maanantaina.
Turun ratapihalle kaupungin keskustan kupeeseen suunnitellaan massiivista rakennushanketta, joka pitäisi sisällään uuden jääkiekko- ja monitoimiareenan lisäksi muun muassa runsaasti asuntotuotantoa ja liikekiinteistöjä.
Hanketta ajaa eteenpäin Turun Ratapihan Kehitys Oy, jonka osakkaita ovat GSP Groupin toimitusjohtaja Ilkka Kilpimaa, Supercell-miljonäärit Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja, kiekkolegenda Saku Koivu ja HIFK:n hallituksen puheenjohtaja Timo Everi.
TRK rahoittajineen lähestyi maaliskuussa Turun kaupunginvaltuutettuja kirjeellä, jossa yhtiö vetosi kaupunkia lähtemään mukaan ratapihan areenahankkeen rahoitukseen 30 miljoonalla eurolla.
Turun kaupunginhallitus käsitteli asiaa eilen maanantaina, mutta jätti asian pöydälle, joten päätöstä investoimisesta ei ole vielä tehty. Asiaa käsitellään uudelleen ensi maanantaina.
Omistusosuus korkeintaan 49,9 prosenttia
Projektijohtaja Kilpimaan mukaan kaupungin 30 miljoonan euron panos uuden jäähallikompleksin rahoittamisessa olisi ratkaiseva koko rakennushankkeen toteutumisen kannalta.
– Hankkeen suuruus kokonaisuudessaan on arviolta 600 miljoonaa euroa. Se voi tietysti kuulostaa ihmeelliseltä, että mihin kaupunkia tarvitaan 30 miljoonan euron vuoksi, mutta yksinkertaisesti perinteiset kiinteistörahoittajat haluavat kaupungin mukaan jakamaan niitä kustannuksia, joiden tuottama kassavirta on heikoin, Kilpimaa perustelee MTV Urheilulle.
Kilpimaan mukaan monitoimiareenan rakentamisen arvioidaan maksavan 60–70 miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus olisi siis 30 miljoonaa. Lisäksi areenalle odotetaan 4–10 miljoonan euron tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Sijoituksellaan kaupunki omistaisi rakennettavasta areenasta lähes puolet.
– Omistusosuuden suuruus riippuu siitä, mikä areenan lopullinen kustannusarvio on. On esitetty päätettäväksi, että omistusosuus on korkeintaan 49,9 prosenttia, Kilpimaa sanoo.
Kilpimaan mukaan ratapihahanke ei toteudu, jos areenaa ei saada osaksi kokonaisuutta. Samalla areenahanke vaatii hänen mukaansa kaupungin panosta.
– Yksityinen sektori ei lähde rahoittamaan hanketta, mikäli kaupunki ei ole siinä mukana.
Kilpimaa myöntää, että areenan rakentaminen pelkästään yksityisellä rahoituksella ei ole kiinteistösijoittajien mielestä riittävän tuottava hanke, vaikka osa asunnoista saatavista tuotoista ohjattaisiinkin areenan rakentamiseen.
Areenan pääkäyttäjäksi tulisi SM-liigaseura TPS, joka puolestaan sitoutuisi 20 vuoden vuokrasopimukseen.
"Herkut halutaan kyllä pitää"
Kilpimaa uskoo, että ensi viikolla uudelleen asiaa käsittelevä Turun kaupunginhallitus tekee asiassa TRK:n kannalta positiivisen periaatepäätöksen, vaikka investointivaateeseen on suhtauduttu myös kriittisesti läpi puoluekentän.
Muun muassa Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus (kok) suhtautuu varauksella ajatukseen 30 miljoonan euron investoinnista. Hän huomauttaa, että hanketta mainostettiin alun perin yksityisellä rahalla toteutettavaksi, mutta uudella käänteellä siitä tulisi puoliksi julkinen.
Katteluksen investointi-intoa heikentää myös koronaviruspandemian aiheuttama taloudellinen epävarmuus. Hänen mukaansa olisi kyseenalaista tehdä periaatepäätös näin suuresta sijoituksesta tilanteessa, jossa kaupungin talouden kehitystä on lähes mahdotonta ennustaa.
– Siihen se oma murheeni pääasiassa keskittyy. Ajankohta tällaiselle periaatepäätökselle on täysin väärä, Kattelus sanoo MTV Urheilulle.
– En missään nimessä vastusta tätä hanketta, mutta olen toivonut, että tätä päätöstä voitaisiin lykätä sellaiseen hetkeen, jossa meillä olisi edes jonkunlainen arvio siitä, onko kaupungilla rahaa tähän vai ei.
Katteluksen mukaan on selvää, että vaadittu 30 miljoonan euron panostus kaupungilta olisi "sijoitus" vain nimellisesti. Hänen näkemyksensä mukaan yksityistä rahaa löytyisi, jos areenan tuotto-odotukset olisivat kohdallaan.
– Tämä olisi käytännössä investointituki, kun omat rahat tai uskottavuus ei näytä riittävän saamaan tätä toteutumaan markkinaehtoisesti, Kattelus sanoo.
– Herkut halutaan kyllä pitää eli asuntorakentaminen ja muu erittäin tuottava, mutta sitten lykättäisiin tämä vähemmän tuottava rakentaminen osittain kaupungin harteille. On se kieltämättä tässä vaiheessa aika kurja kulma.
Katteluksen mielestä hankkeen kaavoitusta olisi kuitenkin syytä edistää jatkossakin. Kaupungin mahdollista investointiakaan hän ei tyrmää.
– Toivoisin kuitenkin sellaista malttia, että tällaista ultimatumia ei hankkeen puolelta enää tulisi, että kaupungin olisi "ase ohimolla" päätettävä, laittaako se 30 miljoonaa vai ei, tietämättä omaa taloudellista tilannettaan.
Helsinki Garden jo pitkällä
Turun ratapihahankkeen lisäksi Kilpimaa on ollut suunnittelemassa vastaavanlaisia jääkiekkohallin sisällään pitäviä rakennuskomplekseja muun muassa Jyväskylään, Ouluun, Hämeenlinnaan ja myös Helsinkiin, jossa Garden-hanke on jo pitkällä.
Kilpimaa uskoo, että Töölöön suunnitellun Helsinki Gardenin rakentaminen olisi mahdollista aloittaa jo vuodenvaihteessa. Sitä ennen hallinto-oikeudella on kuitenkin käsiteltävänään Museoviraston asemakaavan muutoksesta tekemä valitus.
– Toivon, että se käsitellään ripeästi ja löydetään siihen ratkaisu, jotta päästään rakennustöihin vuodenvaihteessa, Kilpimaa sanoo.
Gardenin uumeniin rakennettavaa jääkiekkohallia käyttäisi SM-liigaseura HIFK.