Aivan älyttömän testamentin se Irma-mummo jätti, eihän tämä nyt voi olla täysissä järjissä tehty! Siviilioikeuden professori Urpo Kangas kertoo, mitä laki sanoo yhdestä tyypillisimmästä perintöriitojen kohteesta – vanhuksen tekemän testamentin pätevyydestä.
Kun ikää alkaa kertyä ja muisti pätkiä, testamentti kannattaa tehdä mitä pikimmiten. Jos asiaa viivyttää, kelpoisuus määrätä omasta omaisuudesta saatetaan kuoleman jälkeen kyseenalaistaa.
Urpo Kangas kertoo, että Suomessa on mittava oikeuskäytäntö, jossa on etsitty kelpoisuuden säilymisen rajaa.
– Selvää on, että lievät muistioireet tai alkava Alzheimerin tauti eivät vielä tee kenestäkään epäkelpoa testamentin tekijää. Sen sijaan pitkittynyt sairaus, joka estää hahmottamasta todellisuutta, alentaa jo kykyä määrätä omasta jäämistöstä, Kangas huomauttaa.
Vaikka tarkkaa rajaa ei pystytä osoittamaan, tiettyjä käytäntöjä löytyy.
– Syvästi dementoituneen henkilön tekemä testamentti ei ole pätevä. Sen pätemättömyyteen on kuitenkin vedottava alioikeudessa nostettavalla moitekanteella kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut testamentista tiedon.
Studio55.fi/ Piia Simola
Kuvat: Colourbox.com ja Lehtikuva
Näin päästät jälkipolvet mahdollisimman vähällä perintöverolla
Siviilioikeuden professori: Näistä perintöasioista suomalaiset yleisimmin riitelevät
Perintötaistelu kuin saippuasarjasta: yllätyssisko, manipuloiva lanko ja välirikko