Kristityn jätteenkerääjän tarina: Olemme kuin saastaisia sikoja muslimeille

Jätteenkerääjiä kutsutaan arabian kielen roskasta johdetulla sanalla ”zabbaliin”.

Osa jätteenkerääjistä liikkuu edelleen jalkaisin ja aasivankkureilla, osa on siirtynyt paketti- ja lava-autoihin. 

– Toimeentulon ansaitseminen käy koko ajan vaikeammaksi, koska valtio haluaisi korvata jätteenkerääjät kokonaan isoilla jäteyrityksillä, sanoo kolmannen polven jätteenkerääjä Girgis.

Hän kerää jätteitä yhdessä kahden veljensä ja kolmen serkkunsa kanssa kaksilla aasivankkureilla ja kahdella pakettiautolla. Välillä apuna keräysmatkoilla on perheen 10–17-vuotiaita poikia, jotka kaikki käyvät koulua.

Girgis ei suostu puhumaan jätteellä ansaituista summista.

– Tulemme toimeen, mutta rahaa jää harvoin mihinkään ylimääräiseen, hän sanoo.

Siat ja kristityt 

Girgis asuu Kairon Mokattamin vuoren kupeessa sijaitsevalla jätteenkerääjien asuinalueella, jolla leijuu pistävä mädän löyhkä.

Punatiilisten kerrostalojen parvekkeilla on koristeellisia ristejä, sillä Kairon jätteenkerääjät ovat kristittyjä. Kuoppaisilla, kapeilla ja päällystämättömillä kaduilla vuohet, aasit, jalankulkijat, moottoripyörät ja jätteitä täyteen lastatut kärryt ja kuorma-autot onnistuvat liikkumaan hämmästyttävän sujuvasti.

– Orgaaninen jäte on nykyään iso ongelma, koska vuonna 2009 sikainfluenssaepidemian yhteydessä valtio määräsi kaikki siat tapettaviksi. Aiemmin siat söivät lähes kaiken kerätyn orgaanisen jätteen, Girgis kertoo.

Hän antaa ymmärtää, että ihan kaikkia sikoja ei kuitenkaan tapettu, mutta siitä lähtien siat on pidetty piilossa. Jätteenkerääjien kylässä vuohet etsivät syötävää kaikkialla maassa lojuvista jätteistä, sikoja ei näy.

– Valtio tapatti lähes 300 000 sikaa, vaikka sioilla ei ollut mitään yhteyttä sikainfluenssaan. Me kristityt jätteenkerääjät olemme kuin saastaisia sikoja Egyptin muslimeille, meidät halutaan tuhota, Girgis sanoo.

Naiset ja lapset hoitavat lajittelun

Girgiksen perheen naiset istuvat kerrostalon sisäpihalla valtavien jätevuorien keskellä. Jäte lajitellaan materiaalin perusteella myytäväksi eteenpäin. 

Lajittelu hoidetaan paljon käsin, vaikka roskien joukossa on usein lasinsirpaleita tai vaikkapa lääkeruiskuja. Löyhkäävissä jätekasoissa surisee kärpästen loppumaton armeija. Lajittelijat ovat kauttaaltaan tumman lian peitossa. 

Avonaisesta portista juoksee sisälle siistiin koulupukuun pukeutunut noin kymmenvuotias tyttö. Tytön valkoinen paitapusero on hohtavan puhdas. Jätteiden keskellä eletään normaalia kairolaista arkea. Lika lähtee vedellä ja saippualla, mutta mätänevän jätteen pistävä löyhkä piintyy kiinni sitkeämmin kuin lika. 

Girgis ei anna kuvata itseään tai perhettään eikä edes perheen kotitaloa.

– Täällä on käynyt monenlaisia journalisteja, joiden raporttien takia olemme joutuneet vaikeuksiin valtion virkamiesten kanssa. Egypti ei halua maailman tietävän meistä vaikka teemme erittäin tärkeää ja hyvää työtä. 

*Teknisen häiriön takia artikkeli on julki sekä kotimaan että ulkomaan kategoriassa.