Mainos

Kriisialueita kolunnut avustustyöntekijä: Tunteita ei voi koskaan pitää täysin poissa

Luonnonmullistusten koettelemilla alueilla työskentelevät joutuvat kohtaamaan suurta tuhoa ja inhimillistä kärsimystä.

Kymmenessä SPR:n konflikti- ja katastrofitehtävässä työskennellyt kirurgi Olli Kruuna kertoo MTV3:n haastattelussa, ettei tuhojen näkemisen aiheuttamia tuntemuksia pysty koskaan sulkemaan täysin pois.

—Ei tunteita pysty täysin ulkona pitämään, kun näkee miten suuri joukko ihmisiä on kärsinyt ja menettänyt kotinsa, omaisensa ja koko omaisuutensa ja ollut vaaratilanteessa. On kuitenkin tärkeää suhtautua asioihin kylmän objektiivisesti, sillä jos psyykkiseen ahdistukseen lähtee liikaa mukaan, ei pysty tekemään sitä työtä, jonka takia sinne mennään, Kruuna kuvaa.

Olosuhteet ovat tavallisesti hyvin hankalat suurten luonnonmullistusten jälkeen.

—Yleensä paikallinen infrastruktuuri on täysin tuhoutunut. Sairaalat ovat vaurioituneet tai pois käytöstä, ja usein joudutaan työskentelemään teltoissa ja muissa tilapäisratkaisuissa. Tästä johtuen joudutaan myös tekemään paljon kompromisseja verrattuna siihen, miten potilaat normaalisti hoidettaisiin.

Lääkärikin ahdistuu helposti

Kruuna itse on viimeksi työskennellyt erikoisolosuhteissa Haitissa maassa viime vuonna suurta tuhoa aiheuttaneen maanjäristyksen jälkitöissä. Saksalaisessa kenttäsairaalassa toimineen suomalaiskirurgin mukaan alkeelliset olosuhteet näkyvät aina vääjäämättä myös hoidon tasossa.

—On monia vammoja ja sairauksia, joita ei voida hoitaa katastrofioloissa. Välineistö on perustavaraa ja sekä hygienia-, tutkimus- että laboratorio-olot ovat puutteelliset. Joudutaan tekemään hyvin paljon kompromisseja. Turhaan menetetty potilas tai se, ettei pystytä tarjoamaan parempaa hoitoa, on lääkärille aina ahdistava ja ikävä tilanne, Kruuna kuvaa.

Välillä poikkeusolosuhteissa tehdyt ratkaisut myös jäävät vaivaamaan. Kruunan mukaan näin kuitenkin pitää olla, koska

—Kyllähän niitä tulee myöhemminkin mietittyä. Mutta jos halua parantaa omaa työtään täytyykin analysoida missä on tullut tehtyä virheitä ja missä on mahdollisesti onnistunut ja tehnyt oikeita ratkaisuja. Niin kuin kuuluu ihmisen muutenkin miettiä, onko tähänastisessa elämässä tullut tehtyä oikein asiat.

Hygienian puute iso uhka

Suurimmat haasteet katastrofialueilla liittyvät usein ilmastoon, joka asettaa Kruunan mukaan omat vaikeutensa epämääräisissä olosuhteissa toimivalle terveydenhuoltohenkilöstölle.

—Iso osa katastrofeista on sattunut aika kuumassa ilmastossa. Potilaiden nestehukka on suuri, hygieniaolosuhteet ovat lämpimässä huonommat ja infektiot leviävät herkemmin. Haastavaa on myös ravitsemuksen ja puhtaan veden järjestäminen niin potilaille kuin henkilökunnallekin. Esimerkiksi Haitissa oli myös henkilökunnan keskuudessa aika rajuja ripuliepidemioita, eikä silloin voi tietenkään tehdä omaa työtä.

Japanissa tilanne on kuitenkin paljon normaalia parempi. Maassa on varauduttu perjantain kaltaisiin suuriin maanjäristyksiin, terveydenhuolto toimii kriisiolosuhteista huolimatta ja katastrofin jälkihoito on organisoitunutta, toisin kuin luonnonmullistusten ravistelemilla alueilla yleensä.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.