Eteläisellä Tyynellämerellä kourallinen pieniä saarivaltioita on aloittanut vaikean taistelun syvänmeren kaivostoimintaa vastaan. Kaivosyhtiöt havittelevat meren pohjasta harvinaisia metalleja sisältäviä nyrkin kokoisia kiviä.
Kaivosyhtiöt voisivat tienata miljardeja, jos saisivat iskettyä kyntensä 5 000–6 000 metriä merenpinnan alapuolella lepääviin mangaani-, koboltti-, kupari- ja nikkeliesiintymiin. Harvinaisia metalleja käytetään nykyisellään muun muassa sähköautojen akkujen tuotannossa.
Kaivostoiminta runtelisi kuitenkin ehkä planeetan koskemattominta ekosysteemiä. Luonnolta voisi mennä tuhojen korjaamiseen tuhansia vuosia, ellei pidempäänkin.
Nämä himoittuja metalleja sisältävät ”syvänmeren jalokivet” ovat kasvaneet miljoonien vuosien aikana mikrobien avustuksella pienten eloperäisen aineen kertymien, kuten vaikkapa hain hampaiden tai valaan korvaluiden ympärille.
Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaation (NOAA) entinen päätutkija Sylvia Earle painottaa kivien olevan eläviä ja kuvailee niitä ihmeiksi.
– Kaivostoiminnalla, missä tahansa se tapahtuukin, tiedetään hyvin olevan hintansa ympäristölle, Sylvia Earle sanoi.
– Maalla me voimme sentään tarkkailla, nähdä ja korjata ongelmia, sekä minimoida tuhoja. Kuka tarkkailee kuusi tuhatta metriä merenpinnan alla, hän kysyi.
Kaivosyhtiö: Vähemmän malmia saman metallimäärän saamiseksi
Syvänmeren kaivosteollisuus näkee kivet Earlen tavoin ihmeellisinä, joskin huomattavan erilaisista syistä.