Koulusäästöissä on tultu reunalle, varoittaa eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma nettikolumnissaan.
Puhemies pitää oppivelvollisuuden pidentämistä vuodella nuorten syrjäytymistä estävänä työkaluna ja toivoo, että nuorten tulevaisuuden hyväksi oltaisiin valmiita käyttämään muutama miljoona aiottua enemmänkin.
Kouluissa - niin peruskoulussa, lukioissa kuin ammatillisissa oppilaitoksissakin - vedetään jälleen henkeä. Opiskelijat ja opettajat ovat lomansa ansainneet. Kesän aikana rakentuu paitsi uutta opiskeluintoa, myös uudet hallituksen budjettilinjaukset, jotka näkyvät ensi vuonna koulujen arjessa. Kouluaihe on siis ajankohtainen, kun uusi Stubbin ja Rinteen hallitus kokoontuu budjettiriiheen elokuussa.
Koulu on kovan murroksen kohteena. Nuoret ovat entistä vaativampia, oppimisvaikeuksia osataan todentaa aikaisempaa paremmin ja muitakin vaikeuksia lienee enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten.
Suomi on pärjännyt kouluvertailuissa hyvin, vaikka viimeinen Pisa-tutkimus kertoi sijoituksemme tässä maailmallakin arvostetussa vertailussa selvästi heikentyneen. Koulu tarvitsee siis kehittäjänsä, ja tähän työhön energinen satakuntalainen ministerimme Krista Kiuru on käynyt käsiksi.
Taloudellisesti niukkoinakin aikoina täytyy nuorista pitää huolta. Oppivelvollisuuden pidentämisestä on käyty eriskummallista keskustelua, jossa nuorten ja tulevaisuutemme tarpeet ovat jääneet vähemmälle. Yksi syy varmaankin on juuri sana "oppivelvolllisuus". Sehän kuulostaa kovin vanhanaikaiselta ja kun sitä vielä pitäisi pidentää.
Itse kannatan ajatusta, ettei kuusitoistavuotiaita vielä jätetä oman onnensa nojaan. Huolenpitoa ja auttamista voidaan kutsua myös oppivelvollisuuden nimellä, vaikkei nimitys paras mahdollinen olekaan. Oppivelvollisuuden laajentamisen täytyy olla hanke, joka johtaa ajattelutapojamme muutokseen. Ketään 16-vuotiasta ei saa jättää yksin peruskooulun päättymisen jälkeen. Vanhempien ja myös yhteiskunnan vastuulla on, että jokainen 16-vuotias nuori löytää itselleen jatkopaikan. Se jatkopaikka voi olla paitsi lukio tai ammatillinen koulutus, myös työpaja, valmentava koulutus tai oppisopimus.