Koululla ja perheellä eri näkemys kiusaamisesta – poliisi mukaan yhä useammin

Koulu ja vanhemmat joutuvat usein napit vastakkain selvittäessään koulukiusaamistilanteita. Yhä useammin paikalle kutsutaan myös poliisi selvittämään tilannetta, kertoo Helsingin poliisista ylikonstaapeli Juha Anttinen.

– Aina kiusaaminen ei lopu poliisin käyntiinkään, sanoo Anttinen.

MTV:n Uutisiin yhteyttä ottanut 8-vuotiaan pojan äiti kertoo, kuinka koulu hänen mielestään ummisti silmänsä kiusatun tilanteelta, ja keskittyi suojelemaan kiusaajaa. Äiti otti lopulta yhteyttä poliisiin.

– Luokalla oli yksi villimpi poika, joka muun muassa löi poikaani köydellä ja käsiraudoilla päähän koulun pihalla. Toisen oppilaan isä puuttui asiaan kerran aamulla nähdessään kiusaamisen, kertoo äiti.

– Luokan opettaja sanoi aina, ettei hän ole nähnyt mitään.  Rehtori puolestaan vetosi siihen, että kiusaajalla on niin vaikea perhetilanne, että mitään yhteisneuvotteluja ei voi järjestää eikä myöskään antaa kiusaajan vanhempien yhteystietoja, jotta asiasta olisi voinut puhua, sanoo äiti. 

– Opettaja sanoi myös, että lapseni on reipas ja usein esillä, ja siksi hänen on vaikea nähdä poikaani uhrina. Eihän reippaudella ole tekemistä siihen, saako toinen käyttäytyä väkivaltaisesti. 

Rehtori: Asiaan on puututtu

MTV:n Uutiset tavoitti kyseisen koulun rehtorin. Rehtori sanoo, ettei ole tietoinen siitä, että koulussa olisi lyöty oppilasta köydellä tai käsiraudoilla.

– En ole kuullut sellaisesta, että olisi ollut käsirautoja. Totta kai, jos opettaja näkee, että joku lyö toista jollakin, otetaan välineet pois ja soitetaan lapsen huoltajalle, että tämä hakee välineet pois.

Rehtori sanoo koulun tekevän kulisseissa paljon työtä, joka ei näy vanhemmille.

– Meillä on ollut tämänkaltaisia tilanteita, mutta emme me voi kertoa toimenpiteistä, joihin on jonkun toisen lapsen kanssa ryhdytty.  Silloin tietysti tälle kiusatun lapsen huoltajalle saattaa tulla tunne, että koulu ei puutu tai koulu pimittää.

Poliisi mukaan selvittelemään

Äiti kertoo pojan saaneen välikohtauksissa nirhaumia ja naarmuja kasvoihinsa.

– Vein pojan lääkäriin ja soitin poliisille. Tein tapauksesta rikosilmoituksen. Lopulta poika vaihtoi luokkaa ja kiusaaminen loppui siihen.

– Olen tajunnut, että kiusaaminen ei ollut kiusaajan taholta henkilökohtaista, vaan hän purki sen lähimpänä oleviin. Kun poikani siirtyi toiselle luokalla, on hän saanut olla rauhassa, kertoo äiti.

– Eniten minua ärsyttää salailu, että asiasta ei puhuttu avoimesti kaikkein osapuolien kesken.

Ylikonstaapeli Juha Anttinen sanoo olleensa usein selvittämässä vastaavanlaisia tapauksia.

– Usein kiusatun lapsen vanhempien viesti on, että koulu ei tee mitään. Kun poliisi sitten selvittää asiaa, selviää että koulu on tehnyt toimenpiteitä, jotka eivät ole vanhempien tiedossa.

Rankka kiusaaminen on rikos

Toisinaan koulukiusaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

– On ollut pahoinpitelyä, jossa lapsille on syntynyt vammoja nyrkillä iskemisestä, tönimisestä tai jollakin esineellä lyömisestä, kertoo Juha Anttinen.

Poliisin keinot puuttua ovat kuitenkin rajalliset, koska alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisesti vastuussa.

– Poliisi pyrkii selvittämään tapahtumien kulun ja viestittämään että kyseessä on vakava teko, johon poliisi puuttuu. Sakkoa ei alle 15-vuotiaalle anneta, mutta vahingontekijälle voi tulla vahingonkorvausvaateet esimerkiksi jos takki on repeytynyt. Käytännössä vanhemmat sitten maksavat korvaukset, Anttinen sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat