F1-maailmanmestari Lewis Hamilton on avannut lapsuuden vaikeita kouluvuosiaan ja kertoo, miten moottoriurheilu antoi hänelle itseluottamusta taistella kiusaamista vastaan.
Hamilton kertoo, ettei hän ole koskaan epäillyt kykyjään F1-auton ratin takana istuessaan. Vastaus ei ole kuusinkertaisen maailmanmestarin suusta yllättävä. Britti kuitenkin paljastaa, ettei asian laita ole samoin kaikkien asioiden kohdalla.
– Se on outoa. Joissakin toisissa asioissa en luota itseeni niin paljon. En ole aina positiivisin henkilö, Hamilton sanoi Mercedeksen YouTube-kanavalla julkaistussa haastattelussa.
– Yritän kaikkeni, mutta on asioita, jotka yrityksistä huolimatta epäonnistuvat ja manaat sitä. Saatan olla hetken hyvin negatiivinen, jonka jälkeen muistutan itseäni vain jatkamaan eteenpäin. Minulla on yhä tahdonvoimaa päästä yli asioista, joita en hallitse, mutta ajamisessa sellaista ongelmaa ei ole. Olen tehnyt sitä kirjaimellisesti koko elämäni, ja se on antanut minulle niin paljon itseluottamusta. Asetun autoon, laitan kypärän päähän ja pystyn olemaan, kuka ikinä haluankin olla. Jos haluaisin, voisin olla kypäräni alla Teräsmies, Hamilton maalaili.
Hamilton kertoi haastattelussa myös kipeistä lapsuusvuosistaan, jolloin hän tuli koulukiusatuksi.
– Olin pieni lapsi, jota isommat kiusasivat, joten käperryin kuoreeni tai piilouduin omaan paikkaani. Nyt kun asetun autoon, pystyn laittamaan omat kyynärpääni ulos ja nousemaan itse ylös. Lopulta sain itseluottamusta ja pystyin auttamaan muita, jotka olivat koulukisattuja.
Avoimuus ja rehellinen jakaminen omasta historiasta ja haavoista ei ole yleinen piirre F1-sirkuksessa. Vaikka Hamilton vakuuttaa olevansa autossaan kuin kotonaan, muistaa hän kuitenkin yhden inhimillisen hetken.
– Muistelen, että kauan, kauan sitten Formulta Renault -luokassa tunsin itseni kerran epävarmaksi, mutta nousin seuraavana päivänä ylös, menin 22 kilometrin lenkille ja se meni ohi, Hamilton kuittaa.