Koulujen tasa-arvorahan jaossa ihmeellisiä ongelmia: Köyhät kunnat eivät voi hakea riittävää tukea – rikkaimmilta tukea leikattiin

Toisaalta kuudeltatoista kunnalta leikattiin valtionavustusta, koska kunnilla olisi itsellään ollut varaa panostaa erityistä tukea tarvitseviin oppilaisiin enemmän.

Rikkaiden kuntien koulukohtaisia laskennallisia avustuksia pienennettiin 2-8 prosenttia.

Näiden kuntien avustusta pienennettiin: Espoo, Eurajoki, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Kerava, Kirkkonummi, Loviisa, Nurmijärvi, Porvoo, Rauma, Siuntio, Turku, Vaasa, Vantaa ja Vihti.

– Jos verokertymä oli suuri ja opetukseen käytettiin suhteessa vähemmän rahaa kun köyhemmissä kunnissa, silloin suoritettiin pieni leikkaus siihen avustukseen, mikä olisi muuten saatu, sanoo Laine.

Aurinkolahden peruskoulun rehtori Leena Sipposen mukaan koulussa tarkastellaan jatkuvasti sitä, kuka tarvitsee erityistä tukea oppimiseen.

Rahaa haettiin tuplamäärä

Tasa-arvorahan määrää kasvatettiin viime vuodesta, mutta sitä ei ollut vieläkään riittävästi.

– Ei varmaan riittävästi, koska lähes kaikista kunnista tuli hakemus ja loppusumma oli tuplasti se, mitä rahaa oli tällä erää jaettavissa. Rahaa jaettiin kolmekymmentä miljoonaa euroa, sanoo Laine.

Helsinkiläiskoulussa on palkattu yksi avustaja

Helsingin Aurinkolahden peruskoulussa on 860 oppilasta. Joka viiden oppilas on maahanmuuttaja, joten koulussa on kaikkiaan 20 kansalaisuutta.

Koulu on saanut tasa-arvorahaa, jolla on voitu palkata yksi avustaja erityistä tukea tarvitseville oppilaille.

Aurinkolahden peruskoulun rehtorin Leena Sipposen mukaan avustus on mahdollistanut myös erityisopetuksen kehittämisen.

– Epätasa-arvoa koulussa aiheuttaa se, että oppilaat tulevat hyvin monenlaisista olosuhteista ja meillä jopa se, että osa oppilaista on kenties muuttanut vasta suomeen sitten yritetään täällä koulun puolella tasoittaa eroja, kertoo Sipponen.

Syksyllä jakoon tulee vielä 10 miljoonaa lisää tasa-arvorahaa hieman eri kriteerein.