MTV Uutiset selvitti: Avit ottaneet valvontaan kymmeniä kuntia hoitotakuun ylitysten takia – "Koko elämään vaikuttavat seuraukset"

– Jatkuva ja toistuva ylittäminen on vakava merkki siitä, että nämä tehtävät ei hoidu ja kunta ei suoriudu lakisääteisistä tehtävistä, ylitarkastaja toteaa.

Takaisinsoittoja päivien päästä

Ylitarkastaja Hautsalo kertoo, että yhteyden saaminen heidän avi-alueensa terveysasemille on takkuillut ainakin Tampereella, Nokialla, Kangasalla, Parkanon alueella ja Kuusiolinnassa Etelä-Pohjanmaalla. Nokialla potilaalle oli soitettu takaisin viisi päivää yhteydenoton jälkeen, kun laki määrittää enimmäisajaksi yhden päivän.

Lue myös: Pääministeripuolue ei lupaa terveysasemaa joka kuntaan – Marin: Harkinta pitää jättää tuleville päättäjille

Mänttä-Vilppulan osalta aluehallintovirastosta kerrotaan, että valvonnassa välitön yhtedensaanti keväällä oli perusterveydenhuollossa 36 prosenttia ja suun terveydenhuollossa 73 prosenttia. 

Lisäksi eri kunnissa on varsin paljon takaisinsoittoja kolme päivää yhteydenotosta. 

– Yhteydensaantiongelmat perusterveydenhuoltoon vaarantavat potilasturvallisuutta ja lisäävät päivystys- ja erikoissairaanhoidon tarvetta tilanteissa, jotka voitaisiin hoitaa perustasolla. 

Epävirallisia jonoja

Itä-Suomessa puhutaan epävirallisista jonoista. Esimerkikki Siun Soten tilanteesta: 

"Asiakirjoista saatujen selvitysten ja valvontakokouksen perusteella aluehallintovirastolle on muodostunut käsitys siitä, että kiireettömään hoitoon pääsy ei kaikilta osin toteudu lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Asiakkaalle ei ole aina yhteydenoton aikana hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarvittavaa aikaa annettu, vaan asiakkaita on muun muassa kehotettu soittamaan ajanvarausta uudelleen ja asiakkaita on laitettu myös epäviralliseen jonoon. Vastaanottoa odottavien odotusaika ei kuvaa vallitsevaa tosiasiallista tilannetta."  

Syitä tilanteeseen on useita. Näin vastataan Etelä-Suomen aluehallintoviraston viestinnästä.

"On selvää, että koronaepidemia on keväästä 2020 lähtien sitonut perusterveydenhuollon jo aiemmin niukkaa resurssia muun muassa jäljitykseen, puhelinohjaukseen, hoitoon ja rokotuksiin. Samanaikaisesti Suomessa on menty kohti hoitajapulaa, joten korvaavan henkilöstön saaminen on ollut hyvin vaikeaa. Valvottavien suurehkoa määrää selittää osittain myös se, etteivät valvontaviranomaiset vuonna 2020 tehneet suunnitelmaperusteista hoitoon pääsyn valvontaa. On lisäksi hyvä huomata, että valvonta kuvaa nimenomaan alkuvuoden 2021 tilannetta."

Määräystä voidaan tehostaa sakon uhalla

Aluehallintovirasto pystyy puutumaan hoitoonpääsyn ongelmiin jopa uhkasakon voimin.

Tuore esimerkki on Kuopion kaupungin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista, jonka lakisääteinen hoitoonpääsyn enimmäisaika on kolme kuukautta.

Aluehallintoviraston selvityspyynnön mukaisena ajankohtana 30.6.2021 lasten tiimissä oli jonossa 29 asiakasta ja odotusaika-arvio oli kuusi kuukautta. Nuorten tiimissä vastaavana aikana jonossa oli 179 asiakasta, joiden arvioitu odotusaika oli yhdeksän kuukautta. Elokuun 2021 lopussa lasten jono oli lyhentynyt viiteen kuukauteen, mutta nuorten jonotusaika oli lisääntynyt 10 kuukauteen.

Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi 20.10.2021 Kuopion kaupungille määräyksen lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saattamiseksi lainmukaiseksi 31.3.2022 mennessä. Samalla velvoitettiin, että hoitoon pääsy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin toteutuu lain mukaisesti myös tulevaisuudessa.

Selvitys siitä, että toiminta on lainmukaista, on annettava aluehallintovirastolle 29.4.2022 mennessä, ja määräystä voidaan tehostaa sakon uhalla.

Etelä-Suomessa selvitykset ovat kesken.

"Valvonnan ollessa tältä vuodelta edelleen kesken emme pysty ottamaan tilanteeseen tai tuleviin päätösratkaisuihin tässä vaiheessa tarkemmin kantaa. Epidemia on kuitenkin eittämättä vaikuttanut perusterveydenhuollon palvelujen saatavuuteen ja huomion kiinnittäminen tähän on jatkossakin tärkeää."

"Rahoituksesta on ollut jo pitkään niukkuutta

Korona sitoo henkilöstöä muualle, mutta on vain osa laajempaa ongelmaa.

Hoitoonpääsyä on hankaloittanut myös yleinen henkilöstöpula sekä kuntien talousvaikeudet.

– Rahoituksesta on ollut jo pitkään niukkuutta ja ilman muuta se näkyy palveluiden laadussa. Tiukkuutta kuntatalouteen aiheutuu ilman muuta näistä kaikista: heikosta verokehityksestä, valtionosuusleikkauksista ja laajenevista tehtävistä, toteaa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

Oman lisänsä on tuonut valtion sote-maraton, joka piti kuntia varpaillaan vuodesta toiseen. Sotesta syntyi päätös ja koronatukiakin on jaettu.

Helpotus on hetkellinen, sanoo Punakallio.

– Koronavuonna rahoitusta tuli hetkellisesti ovista ja ikkunoista, mutta taistelu koronan kanssa on vienyt voimavaroja muulta työltä. Nyt sitten päälle tulee paheneva työvoimapula. Runsaita vuoden 2020 koronatukia leikataan vuoden 2022 budjetissa, joten pitkälle tuo hetkellinen helpotus ei kanna.

Lue myös: Seitsemässä sairaanhoitopiirissä selvitetään hoitoonpääsyn rajojen rikkoutumisia – moni odottaa yli puoli vuotta