Kosteusvaurioon liittyvää astmaa sairastavilta ei ole löytynyt erityistä geeniprofiilia, joka erottuisi terveiden henkilöiden geeniprofiileista. Tämä selviää Työterveyslaitoksen, Helsingin yliopiston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tekemästä tutkimuksesta.
Sen sijaan ympäristöherkkyyspotilaiden veren valkosolujen geenien toiminnan muutokset erottuivat selvästi terveistä verrokeista.
– On mahdollista, että nämä immuunivasteeseen liittyvät muutokset ovat yhteydessä elimistön krooniseen stressiin ja psykososiaaliseen kuormitukseen, professori Harri Alenius Helsingin yliopistosta kommentoi tiedotteessa.
Tutkimuksen taustalla oli rakennusten kosteusvaurioihin liitetty lisääntynyt hengitystieoireiden ja astman riski.
Siihen osallistui 88 tupakoimatonta naista, joilla oli todettu aikuisiällä kehittynyt astma tai ympäristöherkkyys, sekä terveitä verrokkihenkilöitä. Osalla astman kehittyminen ja oireet liittyivät kosteusvauriorakennuksiin.
Tutkimuksessa verrattiin ryhmien geeniprofiileja toisiinsa. Merkkiaineprofiilit tunnistettiin nenän limakalvolta ja veren valkosoluista moderneilla biolääketieteen menetelmillä.
Pitkittyvä oireilu voi heikentää toimintakykyä
Ympäristöherkät otettiin mukaan tutkimukseen, koska ympäristöherkillä voi olla samantyyppistä pitkittyvää sisäilmaan liittyvää oireilua kuin astmapotilailla ja astmapotilaissa on enemmän ympäristöherkkiä kuin väestössä keskimäärin.
Ympäristöherkät henkilöt saavat erilaisia oireita ympäristöissä, jotka eivät suurimmalle osalle ihmisistä aiheuta oireita. Nämä oireet eivät selity ympäristötekijöiden vaikutuksilla.
Astmapotilailla, joiden astman kehittyminen ja oireilu liittyi kosteusvaurioon, ei todettu erityistä merkkiaineprofiilia, joka erottaisi sen muista ryhmistä.
Verrattaessa kosteusvaurioon liittyvää astmaa sairastavien ja ympäristöherkkien geeniprofiileja toisiinsa, niistä löydettiin kuitenkin samoja piirteitä.
– Samankaltaisuus kosteusvaurioon liittyvää astmaa sairastavien ja ympäristöherkkien geeniprofiilissa viittaa siihen, että oireilun taustalla voi olla yhteisiä mekanismeja, ylilääkäri Hille Suojalehto Työterveyslaitoksesta sanoo.
Hänen mukaansa pitkittyvä oireilu voi merkittävästi heikentää työ- ja toimintakykyä. Tämä vuoksi on tärkeää tunnistaa taustalla vaikuttavat tekijät, jotta hoitokeinoja voidaan kehittää.