Netin ja sosiaalisen median aikakaudella rikosten uhreja ja epäiltyjä koskeva tietojen levittäminen on yleistynyt. Aiheesta on käyty keskustelua jälleen Koskelan teinisurmakäräjien alettua, asianosaisten tietojen vuodettua nettiin.
Tietojen levittäminen nettiin ei kuitenkaan ole aina laillista. MTV Uutiset Liven lähetyksessä selvitettiin, minkälaisissa tilanteissa tietojen levittäjä saattaa syyllistyä rikokseen.
Monelle voi tulla yllätyksenä, että tietojen jakaminen voi olla rikos, vaikka tiedot olisivat julkisesti saatavilla. Tapausesimerkit käydään läpi yllä olevalla videolla.
Rikosylikomisario Kari Siivon mukaan erityisesti nettikirjoittelussa on tultu entistä rohkeammaksi, ja nuoret levittävät tietoa usein ajattelemattomuuttaan.
Vastaamo räjäytti luvut
Rikostapaukset yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ovat poliisihallituksen tilastojen mukaan olleet nousussa vuodesta 2015 saakka.
Kun vuonna 2015 tapauksia tilastoitiin 297 kappaletta, neljä vuotta myöhemmin määrä oli kivunnut 528:aan.
Oma lukunsa on viime vuosi lähes 21 400 tapauksella. Hurja nousu selittyy psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurroilla, joiden tutkinta on yhä kesken.
Täsmennys MTV Uutiset Live -lähetyksen grafiikkaan: rikosnimike on kirjattu grafiikkaan väärin. Oikea kirjoitusasu rikosnimikkeelle on yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen.