Huomenta Suomessa vieraillut Suomen akatemian puheenjohtaja, professori Arto Mustajoki ei pidä kovinkaan todennäköisenä sitä, että suomalainen pokkaisi Nobelin palkintoa lähitulevaisuudessa.
Nobel-komitea saa vuosittain noin 200 ehdotusta palkinnonsaajaksi. Etenkin tieteellisten alojen puolella palkittavia joudutaan puntaroimaan todella tarkasti, sillä monien saavutusten takana on pitkiä prosesseja, joissa on mukana monia eri tutkijoita.
– Jouduttaan miettimään, että onko juuri tämä kyseinen henkilö se, joka ansaitsee siitä tietystä asiasta palkinnon. On tärkeää määritellä, kuka on se kaikkein ratkaisevin henkilö jossain lenkissä, Mustajoki sanoi.
Professori ei usko, että Suomessa juhlitaan Nobelia kovinkaan pian.
– On mahdollista, että Suomeen tulee, mutta ei kovin todennäköistä. Isot maat jyllää. Ne, joilla on mahdollisuus rakentaa isoja laboratorioita ja houkutella muista maista tutkijoita.
Yksi tällainen maa on Sveitsi. Mustajoki luottaa, että tulevaisuus näyttää tämän toteen.
– Sellasen veikkauksen voisin tehdä, että 10-15 vuoden päästä on joukossa on enemmän sveitsiläisiä ja kiinalaisia, Mustajoki visioi.
Nobel-komitea listaa palkitut nettisivuillaan myös synnyinpaikan mukaan. Tämä aiheuttaa vuosien saatossa pientä "eloa" listaan.
– Martti Ahtisaaren kohdalla lukee, että "Suomi, nykyään Venäjä", koska hän on syntynyt Karjalassa. Samoin Frans Emil Sillanpään ja Artturi Ilmari Virtasen kohdalla on maininta, että "Venäjän valtakunta, nykyään Suomi".
Nobelin palkintoja jaetaan yhteensä viidelle eri aloilla ansioituneille ihmisille. Monesti rauhan ja kirjallisuuden palkinnot saavat suurimman huomion.
– Ne ovat konkreettisia asioita. Tiedeasiat ovat tärkeitä, mutta ne ovat vaikeita tavalliselle ihmiselle.
– Rauhanpalkinnon ympärillä puhutaan vähän myös politiikasta. Pitkän aikaa vain länsimaista tuli palkittuja, eikä muualta maailmasta ollenkaan. Sen jakamiskriteerit ovat myös kaikista herkimmät poliittisille vaikutuksille, Mustajoki myöntää.
(MTV3)