Koronatestin vastausta voi pahimmillaan joutua odottamaan useita päiviä, alueelliset erot ovat suuria

STT kysyi Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Vaasan sairaanhoitopiireistä, kuinka nopeasti testiin pääsee ja kauanko tuloksen saaminen vie. Vaasaa lukuun ottamatta kaikissa edellä mainituissa sairaanhoitopiireissä epidemia on kiihtymisvaiheessa. Vaasassa epidemia on leviämisvaiheessa.

Kysely kertoi odotetusti, että testiin pääsee yleensä kaikkialla jo samana päivänä, mutta tuloksen saamiseen saattaa edelleen maksimissaan kulua jopa yli neljä päivää.

Sairaanhoitopiirien vastausten perusteella suuri osa koronatestissä käyneistä sai kuitenkin vastauksensa kahden päivän aikana testistä.

Lukujen vertailu eri sairaanhoitopiirien välillä on vaikeaa, koska vasteaikoja mitataan eri sairaanhoitopiireissä eri tavoilla.

Suomen valtakunnallisen koronatestistrategian tavoitteena on ollut, että testiin pääsisi päivässä ja tulokset saisi sen jälkeen päivässä.

Testitulosta odottaessa tulisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeiden mukaan pysyä kotona ja välttää lähikontaktia muihin ihmisiin.

Runsaat puolet sai Husin alueella vastauksen kahdessa päivässä

Esimerkiksi kyselyn suurimman toimijan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella testiin pääsi parhaimmillaan tunneissa ja yleensä aina alle vuorokaudessa. Pitkälti yli puolet (56,2 prosenttia) sai myös vastauksensa kahden päivän kuluessa testistä, kertoi viestintäpäällikkö Niina Kauppinen.

Toisaalta Meilahden yksiköistä kiireellisinä lähetettyihin näytteisiin saatiin vastaukset kahdessa tunnissa, mutta näitä näytteitä on yleensä vain muutamia kymmeniä vuorokauden aikana.

Husin alueella tehdään 4 000–5 000 koronatestiä päivässä, mikä on lähellä kapasiteetin ylärajaa. Kapasiteettia on määrä saada lisää kuluvan kuun loppuun mennessä.

Toinen suuri toimija on Fimlab, jonka omistavat Pirkanmaan, Keski-Suomen, Vaasan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät sekä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä.

Fimlabin testien valmistumisajat ovat viimeksi kuluneen viikon aikana olleet minimissään kunta-asiakkaille kahdeksan tuntia ja maksimissaan runsaat 94 tuntia. Maksimiajoissa kyse on ollut yksittäisistä näytteistä.

Fimlab kertoi STT:lle seuraavansa tuloksen valmistumisen läpimenoaikaa näytteenottohetken ajankohdasta laskien.

Sijainti, sijainti ja sijainti

Joillain alueilla viiveen syynä ovat etäisyydet.

– Fimlab hoitaa covid-analytiikan koko laajalla toiminta-alueellaan, joka yksin Pirkanmaalla ulottuu pohjois-eteläsuunnassa Virroilta Urjalaan ja itä-länsisuunnassa Jämsästä Sastamalaan. Analyysilaboratoriomme on Tampereella, kertoo Fimlabin palvelujohtaja Anu Mustila sähköpostissaan.

– Etäisimmiltä alueilta näytteenoton jälkeen tulee aikaviivettä johtuen näytekuljetuksista laboratorioon. Näytekuljetusaikatauluja on covid-pandemian aikana säädetty ja lisäkuljetuksiakin järjestetty, Mustila sanoo.

Myös Vaasan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Peter Nieminen kertoi omassa viestissään, että näytepurkkien kuljettaminen Tampereelle on yksi syy tuloksen viivästymiseen.

Epidemian pahasti riivaamassa Vaasan sairaanhoitopiirissä vastaukset on silti saatu keskimäärin kahdessa päivässä, vaikka näytteitä on ollut paljon.

Myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin edustaja Maria Roos mainitsee näytekuljetukset yhtenä viiveen aiheuttajana.

– Esimerkiksi Satakunnan näytteet lähtevät Porista päivän päätteeksi. Näiden näytteiden käsittely alkaa seuraavana päivänä. Sama koskee myös Varsinais-Suomessa muualla kuin Turussa otettuja näytteitä, jos kuljetuksia Turkuun on kerran päivässä, Roos kertoo sähköpostitse.

Laboratoriot ruuhkautuvat

Kuljetusten lisäksi viivettä testituloksien valmistumiseen tuo se, että laboratorioiden kapasiteetti ei aina riitä. Testattavien näytteiden määrät vaihtelevat päivittäin runsaasti. Myöskään tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään.

– Suurin osa laboratorioviiveestä aiheutuu laboratorion päiväkohtaisen kuormituksen vaihteluista. Vaihtoehtoista, riittävän suurta toimijaa alueella ei ole. Yksityissektorin käyttöön liittyy viive tulosten välittämisessä, sillä käytössä ei ole yhteistä tietojärjestelmää, kertoo infektioylilääkäri Janne Mikkola Kanta-Hämeen keskussairaalasta.