Koronaviruksen myötä vähentyneet liikennemäärät ovat parantaneet kaupunkien ilmanlaatua. Katupöly kuitenkin heikentää monin paikoin ilmanlaatua.
Ilmatieteen laitoksen mukaan typpidioksidipitoisuudet (NO2) ovat laskeneet noin 40 prosenttia sen jälkeen kun koronaviruksen aiheuttamat määräykset astuivat voimaan vajaat kaksi viikkoa sitten.
Typpidioksidia on runsaasti autojen pakokaasuissa, joten liikenteen voimakas väheneminen näkyy nopeasti kaupunkien ilmanlaadun paranemisena.
Ilmatieteenlaitoksen mukaan Uudenmaan eristäminen muusta Suomesta voi edelleen laskea typpidioksidipitoisuuksia Helsingin alueella.
Vastaavanlainen typpidioksidipitoisuuksien lasku on todettu aiemmin satelliittihavainnoilla muun muassa Kiinassa ja Pohjois-Italiassa.
Esimerkiksi Bergamossa, Pohjois-Italiassa typpidioksidipitoisuus oli 16.–22. maaliskuuta 47 prosenttia matalampi kuin samalla viikolla vuonna 2019. Milanossa vastaava ero oli 21 prosenttia.
Keväinen katupöly heikentää ilmanlaatua
Viime viikolla voimakkaat tuulet nostattivat talven aikana kertynyttä katupölyä ilmaan heikentäen ilmanlaatua. Katujen puhdistus on aloitettu tänä vuonna aikaisin ja on käynnissä suuressa osassa maata.
– Liikennemäärien laskusta huolimatta keväinen katupöly vaivaa nyt monin paikoin. Katupölyn määrä vähenee sitä mukaa kun katujen puhdistus etenee, sanoo erikoistutkija Pia Anttila Ilmatieteen laitokselta.
Katupöly on pääasiassa autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa. Erityisesti nastarenkaat rouhivat ilmaan hiukkasia. Helsingin kaupungin tilaamassa laskennassa Pohjois-Helsingissä havaittiin, että suuressa osassa autoja oli vielä viime viikolla nastarenkaat alla.
– Opimme tästä tilanteesta lisää siitä, miten liikenteen päästöjen hallinnalla voidaan luoda kestävä ja terveellinen kaupunkiympäristö myös erityistilanteen ulkopuolella, sanoo johtaja Marko Tainio Kestävän kaupungistumisen strategisesta ohjelmasta SYKEstä