Korona vaikuttaa kampanjointiin ja siten ehkä myös kuntavaalien äänestysintoon – "Suuri kysymys on aina, millainen pöhinä saadaan aikaiseksi"

Epidemian vuoksi säädetyt turvatoimet rajaavat esimerkiksi yleisötilaisuuksien järjestämistä, ja ihmiset myös liikkuvat normaalia vähemmän. Arto Jääskeläisen mukaan olisi kuitenkin tärkeää tavoittaa ihmisiä vaalikamppailulla ja innostaa äänestämään.

–  Äänestysaktiivisuuden suuri kysymys on aina, millainen pöhinä ja vaalikamppailu saadaan aikaiseksi, hän sanoo STT:lle.

Jääskeläinen ei kuitenkaan usko, että huoli koronaviruksesta rokottaisi äänestysaktiivisuutta.

–  Teemme ministeriössä ja kunnissa töitä sen eteen, jotta voimme vakuuttaa äänestäjät siitä, että on turvallista käydä äänestämässä ja niin kannattaa tehdä.

Omalla kynällä äänestämään

Kuntavaalit järjestetään tasan kolmen kuukauden päästä huhtikuun puolivälissä.

Oikeusministeriö on ohjeistanut kuntia turvallisista äänestyspuitteista jo lokakuussa. Tarkennettu ohjeistus on tarkoitus lähettää helmikuussa, mutta siinä ei Jääskeläisen mukaan ole todennäköisesti mitään yllättävää.

–  Kyllä niissä dominoivat tutut sanat, kuten turvavälit, kasvomaskit, käsidesit ja omat kynät.

Vaalit toimitetaan tutun vaalilain puitteissa, eli käytössä ei ole esimerkiksi etä- tai postiäänestystä. Myöskään äänestyspäiviä ei ole lisätty.

Kuntia on kuitenkin kehotettu ruuhkien välttämiseksi pitämään ennakkoäänestyspaikat joka päivä auki niin pitkään kuin mahdollista vaalilain puitteissa. Vaalipäivänä äänestyspaikat ovat aina auki aamuyhdeksästä iltakahdeksaan.

–  Lokakuun ohjeessa lähdimme siitä, että kunnan täytyy tehdä se harkita, että äänestyspaikkoja on riittävästi. Sen joutuu kukin kunta itse harkitsemaan, mikä on riittävästi, Jääskeläinen sanoo.

Viidennes jättänyt kuntavaalit

Vaalit toimitettiin viime vuonna monessa maassa koronasta huolimatta.

Ranskan paikallisvaalien ensimmäinen kierros osui keskelle koronan ensimmäistä aaltoa maaliskuun puolivälissä. Äänestysinto lopahti lähes 20 prosenttiyksikköä edeltäviin vaaleihin verrattuna.

Toisaalta Yhdysvalloissa poikkeusjärjestelyt nostivat presidentinvaalien äänestysaktiivisuutta selvästi. Alustavan arvion mukaan kaksi kolmasosaa kansasta äänesti, mikä olisi ennätys 120 vuoteen.

Britannia puolestaan siirsi paikallisvaalinsa viime vuoden toukokuulta tämän vuoden kevääseen.

Suomen kunnallisvaaleissa äänesti vielä vuonna 1980 lähes 80 prosenttia suomalaisista, kun 2000-luvulla keskiarvo on pysytellyt 60 prosentin alapuolella. Sukupolven aikana viidennes suomalaisista on siis päättänyt siirtyä katsomoon.

Lue myös: Pitääkö poliitikon pelätä turvallisuutensa puolesta? Pöllöraati: "Monet joutuvat miettimään, uskaltaako lähteä ehdolle"